Engine run: 2h
10 NM
Aamu oltiin vielä Tukholmassa, kun kerran paikka oli varattu, ei tarvinnut erityistä kiirettä pitää. Lähdimme Oscarin kanssa käymään Junibackenissa, Macki ja Hedda venetarvikekaupassa. Olivat ostaneet valjaat, jolla voi kiivetä mastoon, ensi kerralla jos kiipeilemään tarvitsee alkaa, on olemassa omat.
Junibacken oli kyllä oikeesti aika ihana, tosin lapsia siellä oli ihan hirveesti, kuten toki odottaa sopii. Mä en itsekään oikeen tiennyt, mitä odottaa, joten ilonen yllätys minullekin. Oscar rakasti leikkiä Sagotorgetilla, minne oli siis rakennettu eri saduista taloja, kulkuneuvoja, sokkeloita ja liukumäkiä. Ihana paikka! Oli niin paljon tekemistä, ettei oikeen malttanut keskittyä yhteen leikkiin.
Mentiin sitten Sagotågetiin, mikä ei sitten ihan yhtä upea elämys ollutkaan. Alkoi tosi kivasti, mentiin vaunuun, missä sitten kierrettiin Vaahteramäen Eemelin saduissa, Katto Kassista yms. ja ne oli kivoja. Mutta sitten tultiin Ronja Ryövärintyttäreen sekä Veljeni Leijonamieleen ja voi että mua ärsyttää, että kaikissa pitää olla niin jännitystä. Ronja Ryövärintyttären rosvot puhuivat sellaisella äänellä, että muakin pelotti ja juna kulki ihan pilkkopimeiden huoneiden läpi, joissa vaan loistivat niiden ryöväreiden kasvot. Ja oikeen loppuhuipennuksena tuli Veljeni Leijonamielen Katla-hirviö. Siis se oli oikeesti paha! Taas huone ihan pimeenä, salamat alkok välkkyä, hirviö oli jonkun sortin lohikäärme, jonka silmät loistivat punaisina. Joo, tämä kaikki 2,5 vuotiaalle! No, Katlan kohdalla peitin jo Oscarin silmiä, halasin häntä ja lohduttelin. Kun Katlasta päästiin ja valoa alkoi tulla, otin käden Oscarin silmiltä, mutta raukka pieni laittoi itse sen käden takas silmilleen. Voi pientä! Toivottavasti ei kauheesti traumoja tullut! 😢
Toivotaan, että sagotågetin jälkeen muumit ja lahjatavarakauppa vähän poistivat painajaista, katsotaan tuleeko uniin ensi yönä. Nukkumaan mennessä nimittäin alkoi puhumaan junasta ja sanoi että pelottaa. Mun sydän särkyi!! Että mun pitikin viedä poika siihen junaan! Siinä illalla äidillä vierähti kyynel jos toinenkin. 💔😥 Sai kaupasta sentään ostaa itselleen yhden lelun ja Heddalle lahjaksi toisen lelun. Heddalle vietiin Peppi-nukke, itselleen osti kypärän ja sahan. Ja kirjoja ostin, ihania kirjoja olikin!
Lounaalle mentiin Djurgårdenin sillan kupeessa olevaan kahvilaan. Lounaan jälkeen Oscar ja Macki lähtivät laittamaan venettä kuntoon, me lähdimme etsimään kauppaa. Satamassa oli kartta lähimpään supermarketiin. Minähän sen perusteella lähdin etsimään kauppaa, etsin ja etsin, tuloksetta. Lopulta oli pakko todeta, että se supermarket olikin Skansenin vastapäätä oleva pieni pieni myymälä, lähes kiska. Supermarket?! Ihan kiva kauppa oli ja mikä parasta, niillä on satamaan ilmainen kuljetus yli 250 kruunun ostoksille. Eli ei tarvinnut raahata. Mutta että supermarket, en tiedä millä mittapuulla!
Wasahamnen oli ihan kiva satama ja Tukholma nyt on kiva kaupunki. Suihkuja ja vessoja oli niin moni moittinut, että odotin jotain järkyttävämpää, ehkä jotain Porvoon vierassataman suihkujen kaltaista. Mutta ei ne niin pahat ollut, vähän ankeat ja sataman kokoon nähden aivan liian vähän. Septityhjennys oli heti sataman suulla, mutta siihen tarvittiin satamakapteenin avain. Septityhjennys on tällä puolella kyllä tehty vaikeaksi!
Vaxholmiin saavuttiin neljän maissa. Varattu paikka on korkealla kivilaturilla, tavallaan aallonmurtajalla. Täällä on mooringlinet, ensimmäistä kertaa mulle sellainen. Satamakapteeni oli kyllä tosi nopeasti auttamassa ja rantautuminen meni ihan hyvin, mutta oli kyllä aika jännää tulla laituriin ja kalastaa köyttä.
Kaunis kylä, jotain välimeritunnelmaa! Lähdettiin koko porukalla tutkiskelemaan kylää, mutta päästiin vain torin laidalla olevaan venetarvikeliikkeeseen asti. Mä sain synttärilahjani, eli uudet juomalasit, oi ihanat! Ostettiin myös tikkaat, helpottaa matalille laitureille kiipeämiset. Macki lähtikin suoraan liikkeestä tikkaita testaamaan, me lasten kanssa katseltiin hetki kylää, tarkoituksena hakea jotain noutoruokaa, mutta vesisade yllätti meidät. Ihan kaatamalla alkoi tulla vettä, juostiin veneeseen, mutta kastuttiin läpimäriksi, onneksi Hedda sentään pysyi vaunuissa kuivana.
Jäädään tänne toiseksikin yöksi, sillä näyttää mielenkiintoiselta paikalta, linna ja kaikkea! 😊
S/Y Galatea's Weblog 
voi kurjuus tota sagotågetia 😦 mä oon kyllä kuullut aika monelta muultakin äidiltä että se juna on pelottava pienille, ja just kun missään ei ilmeisesti etukäteen kerrota että mitä tuleman pitää. ei oo oikein kukaan sitten älynnyt tollasta huipentumaa odottaa. Me ei ollakaan koko Junibackenissa vielä käytykään.
Muuten saa Junibacken kyllä suositukset, mutta ei toi juna. Se mimmi sanoi, kun mentiin junaan että siellä tulee jossain vaiheessa pimeää. No, kyllähän me nyt pienestä pimeydestä selvitään, ajattelin mä. Mutta että salamoita, kiiluvia silmiä ja möreää karjuntaa… Ei sentään herännyt yöllä, katsotaan tuleeko tänä iltana pelkoja.