7.5.2017 Kauden 2017 ensipurjehdus

Engine run: 15 min

25 NM

Hyvin meni ensimmäinen yö, ketään ei palellut tai pelottanut, tyyny toki meinasi illalla olla huonosti, sillä olin unohtanut lasten tyynyt kotiin! No, peitosta viikkaamalla sai ihan kelpo tyynyn, läpi meni. 🙂 Pitkä lista tulikin, mitä kaikkea on unohdettu noiden tyynyjen lisäksi.

Aamupalan jälkeen päätettiin lähteä purjehdukselle. Oscar puhui kovasti edelleen Högholmenista, lähdettiinkin Kantvikin väylälle päin. Purjeet nostettiin lähes heti. Alkumatkan Macki oli ruorissa ja minä hoidin purjeita. Ja nautin! Niin ihanaa olla pitkän tauon jälkeen merellä! Porkkalan selällä päätettiin kuitenkin kääntyä Högholmenin sijaan länttä kohti, hieman saarien suojaan. Aika raikas keli ulkona olikin! Sprayhoodin suojasta ei oikein vielä tajunnut, mutta kun lounaan aikoihin vaihdettiin ruorimiestä, tajusi, miten kylmä olikaan! Kyllä se meri on edelleen kylmä, pipoa sai kaivaa esille. Mutta niin hienoa siltikin! Pipo syvällä korvilla, hymy ulottuen korkealle korviin, heh!

Yhtäkkiä Macki huomasi, että yksi storan latoista on lähtenyt irtoamaan. Niinpä laskimme storan ennen kuin latta tippuisi kokonaan mereen. Olimme juuri tulossa Östra Långön kapeaan kohtaan, joten storan laskeminen osui oikeen hyvään paikkaan. Niin kaunista! Oscar tuli myös ruuan jälkeen ulos ja henkäisi: ” uskomattoman upeaa!” 😀 Otimme tietenkin kuvia “Vilman saaresta”, näytti saari olevan vielä pystyssä. 🙂 Emme enää nostaneet storaa, vaikka latta saatiinkin ongelmitta takaisin paikoilleen. Hyvin kulki pelkällä genoallakin, parhaimmillaan mentiin sellaista 6,5 solmun vauhtia. Ja tuulihan siis vaihteli 3,5 -6 m/s. Minä olin tosi tyytyväinen omaan purjehdukseeni! Vaihdettiin siis purjehtijaa siinä vaiheessa kuin Macki oli palellutettu ruorin taakse, ja ihan tajusin miten mun piti purjetta säätää ja hyvin sain vauhdin säilymään ja pysyin reiteillä. Taputus omaan selkään! 😉

Hedda nukkui pitkät päiväunet, lounaan jälkeen kotisatamaan asti. Oscar taas oli tosi reipas ja mukana purjehtimassa. Seurasi nopeusmittaria, ohjasi välillä ja auttoi rantautumisissa. Iso poika meillä jo! Tänä kesänähän pikkumiehistö tosiaan on 4,5 ja 2,5 vuotiaita, joten odotettavissa aika helppo ja kiva kesä, eikös? 😉

Raikkaan päivälenkin jälkeen tultiin kotisatamaan. Vielä rantautuminen vaatii hieman harjaantumista, nyt oli kyllä minulla vähän ruosteessa. Mutta eiköhän se siitä taas lähde sujumaan. Lauri ja Paula saapuivat juuri Charlottalle, mukanaan sisustustavaroita. Käytiin vielä porukalla ihailemassa miten kivaan kuntoon Charlotta tuleekaan, pääsee parin vuoden tauon jälkeen taas oikeaan loistoonsa!

Kotona Oscar totesi: “musta tuntuu kun meidän koko koti purjehtisi!” Niin tuttu tunne! 😀

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s