27.7.2017 Byxelkrok

Engine run: 0,5 h

30 NM

Aikainen purjehtija pyykit pesee vai miten se nyt menikään. Tämä aamu tosiaan alkoi kello neljältä pyykkituvassa. Eipä ollut paljoa elämää satamassa siihen aikaan! Viideltä, kun kävin siirtämässä pyykit kuivausrumpuun, lähti ensimmäinen innokas purjevene merelle. Mehän olimme melkeen jo päättäneet jäädä Västervikiin toiseksikin päiväksi, käydä tutustumassa vaikkapa linnaan tai jopa lähteä bussilla Astrid Lindgrenin maahan, pitää välipäivä purjehtimisesta. Mutta sääennusteet olivat muuttuneet ja luvattiinkin ihan hyvää purjehduskeliä, joten merellehän me lopulta lähdettiin.

Harmaa aamu taas, mutta ei kylmä. Lähdettiin taas etelää kohti. Västervik on todella suojassa, noin kolmen mailin sisäväylän päässä, joten siellä ei todellakaan tiennyt vielä mitään sääolosuhteista. Tultiin Grönön ja Spårön välisestä todella kapeasta salmesta, virsikirjalla mukavassa myötätuulessa. Nopeusrajoitus salmessa on neljä solmua, me tulimme neljää ja puolta, ylinopeutta purjeveneellä! 😀

Salmen jälkeen aloin miettiä reittiä, mihin tänään purjehdittaisiin. Ja melkeenpä suoran viivan sai vetää Ölantiin, joten heitin ilmoille ehdotuksen, että mentäisiinkö jo tänään Ölannin puolelle. Ja niinhän me mentiin! Avomerta oli tällä reitillä, Västervik-Byxelkrok, noin parikymmentä merimailia. Aallokkoa oli kyllä taas, ei kuitenkaan ihan yhtä pahaa kuin eilen. Helposti olisi varmaankin tällä tuulella päässyt myös Visbyyn, mutta itse olin jo niin ajatellut, että jätetään Gotlanti väliin ja mennäänkin Ölantiin, että en edes osannut ajatella Visbyä vaihtoehtona!

Genaakkerilla tultiin koko avomeripätkä. Mukava ja helppo ylitys, jopa lämmintä, t-paidalla tarkeni koko ylityksen! Aallokko tietenkin vähän kiusasi ja kymmenisen astetta enemmän sivutuulta, niin olisi tullut vielä mukavammin. Mutta ei valittamista tällä kertaa. 😛 Kahden aikoihin iltapäivällä saavuimme jo Byxelkrokiin.

Byxelkrokin satama on siis Ölannin pohjoisosassa. Ihan pohjoiskärjessä olisi myös Nabbelundin satama Grankullavikenillä, mutta se satama menee jo vähän itäpuolelle Ölantia. Tänne siis tultiin, suojaisa satama isojen betonilaitureilla, avoin lounaistuulelle (SW), mutta nyt on luvattu kevyttä tuulta, kääntyy kyllä etelään yölle, mutta kaakkoistuuleksi (SE). Reunimmainen laituri toimii samalla aallonmurtajana. Satamassa oli vielä hyvin tilaa  kun me saavuimme, mutta iltaa kohti alkoi täyttyä ja lopulta illalla kiinnittivät jo kylkikiinnitykseen kolmattakin venettä. Kaikki kuitenkin mahtuivat sisään, ketään ei käännytetty pois. Pohjassa on kasvillisuutta niin paljon, että melkeen häijyä teki, kun epäilytti syväys. Riitti silti.

Heti satamassa on mukavan pieni tori, paljon punaisia vanhoja rakennuksia, joissa myydään niin käsitöitä, designia kuin ruokaakin. Vähän jäi kaihertamaan yksi kello, voi olla, että se pitää vielä noutaa sieltä mukaan…

Käytiin jätskillä, piheinä ostettiin ICAsta jädet ja syötiin ne puiston pöydässä. 😀 Jätskien jälkeen lähdettiin käymään rannalla kävelemässä, tosi hieno ranta! Aivan sileitä kiviä, samanlaisia kuin Jurmossa, sekä tosi hienoa hiekkaa. Päivä oli lämmin, mutta aika pilvinen. Ei otettu mitään rantakamoja mukaan, vaan käytiin vain kävelemässä. Hedda nyt tietenkin kävi vähän kahlaamassa, ei malttanut pysyä poissa merestä, vaikka aallot aika isoina rantaankin löivät.

Huomiseksi vuokrattiin auto. Tulee siis päivä ilman purjehdusta, johan tässä kuusi päivää putkeen purjehdittiinkin. 🙂 Ajateltiin autolla käydä kiertelemässä Ölantia, varsinkin jos saaren itäpuolta kävisi autolla vilkaisemassa, sinne nyt kun ei kuitenkaan purjehtimaan lähdetä, ainakaan tällä lomalla. Ja autolla varmaan saadaan aika hyvää kuvaa, mitä tämä saari oikeastaan onkaan. Nyt vaikuttaa lupaavalta, jo täällä Byxelkrokissa on kaunista, mitä kaikkea huomenna sitten löydämmekään!