17.9.2017 Aurinkoinen syyssunnuntai

Engine run: 3h

16 NM

Tankattu 42l

Aurinkoa riitti tällekin päivälle. Sunnuntai valkeni todella kauniina. Kosteutta oli aamusta melkoisesti, mutta nopeasti aurinko kuivatti paikat. Macki aloitti aamun kannen pesulla, voi kai sitä niinkin haluta tehdä ennen aamupalaa! 😀 Me muut sentään otimme oikean marssijärjestyksen, ensin aamupalat, sitten lapset ulos laiturille ja itse kahvikupin kanssa perään. Tosin Macki oli se aikainen mato, joka kyllä ehti samaan rytmiin meidän muiden kanssa kahvi-osiossa. 🙂

Lapset leikkivät yhdessä pitkin laituria ja metsää, uittelivat veneitä, melkeen kahlasivat itsekin ja tietenkin kalastivat. Tänään ei kyllä kala napannut, ehkä olivat vielä nukkumassa. 🙂 Pikkuhiljaa alkoi Elisaari tyhjentyä. Me otimme normaalin setin, eli lounas vielä Elisaaressa, lounaan jälkeen kotia kohti.

Käytiin Barösundissa tankkaamassa. Kauppa oli jo kiinni, mutta lossi nähtiin ja riemuittiin siitä. Tuuli oli heikkoa koko päivän. Ihan hetkittäin kävi 3m/s, jolloin toki kävi mielessä purjeiden nosto, mutta sitten taas tippui alle kahden. Tultiin siis moottorilla. Vaikka aurinko paistoikin ja rannassa sekä spreikan alla olikin todella lämmin, ruorin takana alkoi kuitenkin loppumatkasta palelemaan. Minä ajoin muuten, Macki tuli Vormön itäpäässä ruoriin.

Todella ihana viikonloppu takana! Mieli on levännyt. Mukana silti pieni haikeus, kausi alkaa lähestyä loppuaan. Luimme satamassa tarkemmin, ei ensi viikonloppuna olekaan isojen veneiden nosto, vaan 30.9. Luultavammin siis vielä yksi viikonloppu jäljellä. Joka henkäyksellä ja joka silmäyksellä tallennan näitä hetkiä pitkän ja pimeän talven varalle. Talvella suljen silmäni ja palaan Galatean kannelle, tunnen meren tuoksun ja tuulen, auringon…

Mutta ei siis mennä vielä asioiden edelle, hyvä viikonloppu oli nyt ja nautitaan kaudesta loppuun saakka! 😀 Illalla löydettiin Oscarista vielä punkki, laskuissa jo meinaa seota, oisko kesän neljäs, kaksi molemmilla lapsilla. 

16.9.2017 Sieniä ja seuraa Elisaaressa

 

Kaasupullo vaihdettu, kiitos Bergströmien. Meidän kaasun piti riittää, mutta kesken illallisen laiton loppuikin. Lisää kaasua ei ollut mukana, mutta Fannyssa onneksi oli Galateaankin sopiva extra-pullo! Pelastitte meidän lapset nälältä! 😛

Ihana syyspäivä! Aurinko paistoi ja oli lämmintäkin. Silti selkeä syksyn tuntu, lehdet leijailevat hitaasti värikkäistä puista alas, tuuli tuntuu viileältä ja Oscarin sanoin “kyllä takkipaita (huppari) pitää jo olla!”

 

Aamiaisen jälkeen lähdettiin ulos, lapset ensimmäisenä, me aikuiset aamukahvin jälkeen. Tarkeni mukavasti ja metsässä oli kiva leikkiä. Lähdettiin kävelylle, lampaat ja lehmät oli jo viety sisätiloihin tai ainakaan niitä ei enää näkynyt laitumilla. Ei paljoa muitakaan ihmisiä, kartanolla taas aamujumppaajia/joogaajia/mitäikinätekevätkään ja muutamia sienestäjiä. Niin rauhallista ja kaunista!

 

Me kävelimme kartanon ohi metsään ja löysimme sieniapajat. Konsultoimme Linneaa kuvaviestien välityksellä ja löysimme upean saaliin kanttarelleja ja torvisieniä. Isot kiitokset konsultaatiosta! Ehkä meidänkin perheessä vielä opitaan sienestäminen! 😀 Mukanahan meillä ei ollut mitään astioita tai muuta, eväsrepusta saimme yhden pakastepussin irrotettua. Kun sekin pussi tuli täyteen, vuorasimme Heddan pyöräilykypärän paperilla ja keräsimme kypärän täyteen sieniä. Hätä keinot keksii! 😀 Lapset leikkivät metsässä tosi hienosti meidän sienestyksen ajan.

 

Palattiin satamaan, Macki putsasi sieniä ja minä laitoin lounasta. Juuri kun lounas oli valmis, Fanny tuli. Kyllä oli taas riemua täynnä koko satama! Lounaan jälkeen juotiin kahvit ja syötiin herkullista suklaakakkua Fannylla, hyvää oli! Kiitos!

 

Lapset kaivoivat kalastusvälineet esille ja alkoivat kalastaa. Ja kerrankin saivat kalaa! Vilma taisi olla onnekkain kalamies, mutta kyllä Heddakin sai, elämänsä ensimmäisen kalan! Hedda ei vaan halunnut olla lähelläkään kalaa, ei edes valokuvan ottamisen aikaa! 😀 Ahvenia tuli ja yksi särki, muutama vähän isompikin ja pieniä. Kaloja käytiin sitten ämpärissä ihailemassa ennen kuin ne päästettiin takaisin vapauteen. Ei niin paljoa tullut eikä sen kokoisia, että olisi voinut alkaa paistamaan. Harmi kyllä. Mutta kyllä riemua riitti!

 

Käytiin porukalla uimarannalla leikkimässä. Vesi on tosi korkealla ja houkutteli lapsia läträämään. Hedda (kuka yllättyi?!) kävikin kohtuu syvällä kengät jalassa, mutta hämmästyttävän hyvät kengät hänellä, sukat ei kastunut!

 

Illalliseksi paistettiin sieniohukaisia. Ai että olikin hyvää! Aivan mieletöntä, vaikka itse sanonkin! Vielä joku kermaviili- tai jogurttikastike olisi ehkä kruunannut, mutta toisaalta näin paljaaltaan sienten maku pääsi oikeuksiinsa. Tämä oli ruoka, mitä piti syödä vaikka nälkä ei enää ollutkaan, vain siksi, että maistui niin hyvältä. Ruoka, joka oli enemmän nautintoa kuin ravintoa. Vaikka varmasti siis ravintoarvot ja muutkin ihan kohdallaan, niistä en niin tiedä. 😀 Mutta hyvää oli!

 

Illalla vielä leikittiin ja kalastettiin laiturilla. Hedda nukahti helposti, olihan päikkärit taas jäänyt väliin. Oscar taas nukahti hetkeksi ennen ruokaa, joten hänelle ei uni meinannut heti tulla. Me aikuiset istuimme iltaa vielä hetken. Viimeistä iltaa näissä merkeissä tälle kaudelle, sillä Fanny nostetaan ensi perjantaina. Isot, isot kiitokset niin upeista hetkistä merellä ja saarissa kaudella 2017! ❤

 

Meidänkin satamassa kai on ensi lauantaina isojen veneiden nosto, mutta vielä elättelen hieman toiveita kauden pidentämisestä ja oman noston järjestämisestä myöhemmälle ajankohdalle. Ei millään vielä malttaisi lopettaa!

15.9.2017 Perjantaipurjehdus Elisaareen

Engine run: 30 min

15 NM

Viime viikonloppuna purjehdukset jäi väliin kokonaan. Aivan maakravuiksi heittäydyttiin ja annettiin vesisateen häiritä, uskomatonta! 🙂 Tavarat oli kyllä ruokia myöten pakattu autoon ja Macki pukkitalkoissa, että sen jälkeen lähdettäisiin. Vettä tuli kuitenkin kuin aisaa ja sadevaatteista huolimatta talkoissa oli kastunut aivan läpimäräksi, joten päätimme jäädä kotiin. Tänään sitten todellakin oli jo aika päästä merelle! Aurinko paistoi ja satamassa iltapäivällä oli lähes kuuma! Lyhythihaisella paidalla pärjättiin pakkailut.

Koska tuuli mukavasti idästä, noin 5-7 m/s koko matkan, lähdimme länttä kohti. Laitoin lasagnen uuniin, että saadaan sitten keskittyä purjehtimiseen, kun purjeet nostetaan. Ihan hyvä suunnitelma muuten, mutta valmista lasagnea uunista nostaessa, veneen ollessa todella paljon kallellaan juuri keittiön puolelle, lasagne kaatui uuniin! Ja voitte arvata mikä sotku! Kaasu-uuni, kaikki ne pienet aukot siellä uunin pohjalla! Ei auttanut kuin lapioida isoimmat pois heti ja jättää uuni jäähtymään myöhempää siivousta varten. Ruokaa sentään riitti, sen verran isosta lasagnesta oli kyse. Mutta ei mitään mukavaa hommaa iltapuhteina, en suosittele kokeilemaan!

Mielettömän kiva purjehdus meillä sitten muuten kyllä oli! Todella hauskalla sivutuulella tultiin, vauhti ihan loppumatkaa lukuunottamatta yli seitsemän solmua. Loppumatkasta jopa hieman kryssittiin. Hauskaa! Eikä mitenkään älyttömän kylmää. Syksyistä selkeästi, mutta ei syväjäädytystä. 🙂 Tutkaheijastin tippui kyydistä alkumatkasta, molskahti alas spriideristä, suoraan veteen ja upposi saman tien. Kuulemma se olikin jo aika huono. Mutta ollaankohan me nyt tutkalle näkymättömiä? James Bond, tervetuloa kyytiin! 😉

Tultiin Elisaareen. Muutamia veneitä laitureissa, ei ruuhkaa enää. Lapset ja Macki kävivät maksamassa satamamaksun, minä siivosin uunia. Ilta pimeni jo nopeasti, aurinko laski tänään 19:45, liputettiin vahingossa puolisen tuntia liian pitkään.

Viikonloppu, sinua on odotettu! ❤

23.6.2017 Juhannusaatto Elisaaressa

Tänään emme lähteneetkään minnekään eteenpäin, vaan päätimme jäädä Elisaareen. Aamulla tuuli aika kovasti ja lännestä, tosi kylmä tuuli vielä! Sen verran paleli, että todettiin, ettei siirtymisestä moottorilla Munckshamniin ole mitään järkeä, jos perillä pystyy vain veneessä lämmittelemään. Varsinkin kun tuuli oli aika hankalasta suunnasta Muncshamnin satamaan nähden.

Niinpä vietimme Elisaari-päivän. Lähdimme kävelylle metsään, aika outoja reittejä pitkin lampaiden luo. Hyvin jaksoivat lapset taas kävellä, mitä ihmeellisimmissä pusikoissakin. 🙂 Ja lampaat olivat selkeästi tässä muutamassa viikossa tottuneet turisteihin ja tulivat nyt suoraan aidan viereen syömään.

Lounaan jälkeen otettiin rennosti veneellä, laiskoteltiin ja nukuttiin päiväunia. Päikkäreiden jälkeen lähdettiin kumiveneellä Barösundissa käymässä jätskillä ja leikkipuistossa. Menomatkalle sattui juuri sadekuuro, mutta onneksi on vedenpitävää takkia kaikilla. Ja lopultakin opimme ottamaan aallot oikein kumiveneellä, ettei kukaan kastu. 🙂

Paljon on porukkaa kyllä Elisaaressa! Lähes täynnä, ehkä ihan yksittäisiä paikkoja jostain saisi järjestettyä, mutta selkeästi täyttä. Nyt iltaa kohden alkaa kuulua jonkin verran mölinää ympäriltä, mutta se kai oli odotettavissakin, kun tänne juhannusaatoksi jäätiin. 🙂 Hauskaa juhannusta kaikille!

22.6.2017 Juhannuksen aloitus – Elisaari

Engine run: 3h

15 NM

Ja niin tuli juhannus. Ihmiset ympärillä alkavat jäädä kesälomille, mutta meillä kesälomaan on vielä kohtuullisen pitkä aika, kolme viikkoa! Merellä onneksi saamme minilomia viettää joka viikonloppu. 🙂

Juhannusta lähdimme viettämään länteen. Tuuli aika kovasti – vaihteli viiden ja yhdeksän välillä – ja suoraan vastaan. Vähän laiskotti, joten tulimme moottorilla koko matkan. Siuntiosta yhtä matkaa meidän kanssa lähti Raga, periltä löysimme paljon muitakin SVBK:n veneitä.

Perillä käytiin hetki seikkailemassa metsässä ja leikkimässä käpysotaa. Ilta-aurinko paistoi mukavasti sitlodaan, tänään ollaan kallioiden juuressa kauempana päälaiturista.

Huomenna jatketaan matkaa, todennäköisesti Munckshamniin. Kelit ei lupaa hyvää, mutta onneksi vaatetta ja asennetta löytyy. 🙂

3.6.2017 Lampaita ja vahausta

Tänään oli aurinkoinen päivä ja ihan mukavan lämmintäkin, toki tuuli oli vielä aika kylmä ja odotettua enemmän tuuli. Meillä oli kuitenkin kiva kesäpäivä Elisaaressa. Päivän aikana tuli lisää veneitä, vieläkään ei mikään ruuhka ole, mutta sentään muutamia veneitä ja vähän liikettä kahvilalla ja laitureilla. Korkealla on muuten vesi, että jos eilen lupailin 2m syväyksen olevan jo laiturin alkupäässä, otetaan sen verran takaisin päin, että ainakin näin korkean veden aikaan. 🙂

Lähdettiin aamupäivällä katsomaan lampaita, lapset ottivat pyörän ja potkulaudan mukaan. Vähän oli haasteita joissain kohdissa potkulaudalla, lähinnä hiekkatien pehmeissä kohdissa. Mutta hyvin tsemppasivat molemmat!

Lampaat olivat samassa tutussa paikassa, Oscar jopa muisti viime kesältä, miten Vilman kanssa käytiin katsomassa lampaita ja poimittiin vadelmia. 🙂 Lampaat olivat samaan aikaan aika mielenkiintoisia, mutta myös vähän myös pelottavia. Kovasti Heddakin huuteli niitä syömään, mutta kun lähestyivät, piti äkkiä lähteä äidin jalkojen taakse turvaan. 🙂 Ja kauden eka punkki irrotettu myös tänään, Heddalla kaulassa. Ajattelin kyllä tuolla lampaiden ja luontopolun keskellä heinikossa rämpiessä että on se kumma, jos ei kukaan nyt saa punkkia!

Lampailta jatkettiin eteenpäin luontopolulle. Elisaaren luontopolku on 2,3 km pitkä ja jaksettiin se ihan kokonaan kävellä! Hedda ihan loppumatkan sylissä, mutta hänkin lähes koko matkan ja Oscar pärjäsi aivan mainiosti. Välillä ihmettelen itsekin, miten reippaita nää meidän lapset on! Elisaaren luonto on kyllä upea! Jotenkin niin vaihtelevaa ja mielenkiintoisen näköistä koko ajan! Luontopolun varrella on myös kylttejä eläimistä, kasveista, mutta myös Elisaaren historiasta. Ja minähän tietenkin näistä jälkimmäisistä kiinnostuin eniten. Opin taas lisää alueesta, Venäjän ja Ruotsi-Suomen taisteluista näillä merillä. Mielenkiintoista!

Luontopolun jälkeen tultiin veneelle lounaalle, ja pakko on kyllä kehua nyt itseäni! Tein nimittäin aivan käsittämättömän hyvää kalakeittoa! Maistui ihan koko porukalle, mutta itsekin santsasin sitä ja monta kertaa, varsinkin liemeen jäin suorastaan koukkuun! Herkullista! Jos nyt omasta tuotoksestaan saa niin sanoa! Koko päivän ruuat oli muuten tosi onnistuneet, illalliseksi Macki teki lihakastiketta ja se onnistui kyllä myös tosi hyvin! Kyllä meidän on tänään kelvannut!

Iltapäivä käytettiin siivoamalla ja venettä vahaamalla. Minä jopa vahasin! Iltapäivän auringossa se oli jopa ihan kiva homma. Lapset leikkivät ensin ulkona, sitten sisällä. Olivat olleet hetken sisällä ilman mitään ääniä. Minä aloin huutelemaan kansiluukusta: “Oscar, missä olet? Mitä teet? Oscar?? OSCAR!!?? Vastaa minulle!!” Poika-parka tulee esiin: “no mä vakoilen pappaa!” 😀

Mukava päivä kaiken kaikkiaan! Huomenna saadaan vieraita mukaan, kun työkaverini perheineen hyppää turistiksi. 🙂 Kyllä täällä ollaankin jo odotettu leikkikavereita!

2.6.2017 Kovalla tuulella Elisaareen

Engine run: 3h

15 NM

Kesäkuuksi vaihtui ja ilma kylmeni! Jopa kuulemma kylmempää kuin viime joulukuussa! Lisäksi kovaa tuulta, ei siis todellakaan mikään kesäinen keli! Mutta eihän meitä mereltä pois saa siltikään pysymään! 🙂

Viiden aikoihin päästiin lähtemään, ruoka tulille ja menoksi. Koska tuuli niin kovasti, menimme moottorilla sisäreittiä. Genoaa Macki avasi vähän. Alkumatkan Macki körötteli menemään, minä syötin lapset ja järjestelin tavarat paikoilleen. Ja kiireisen työviikon päätteeksi luettiin myös satua lasten kanssa. ❤ Loppumatkasta vaihdettiin osia, minä ruoriin ja Macki lasten kanssa sisälle.

Elisaareen saavuimme vähän kahdeksan jälkeen. Uskomattoman tyhjää onkin! Meidän lisäksi kaksi moottorivenettä, molemmat vielä tosi kaukana meistä. Harvoin, jos koskaan olen nähnyt Elisaarta näin tyhjänä! Olisikohan tuuliennusteet ja kylmä ilma pelästyttänyt veneilijät.

Yöksi on luvattu myös kovaa louteistuulta, joten otimme laiturin ulkoreunasta aivan ensimmäisiä paikkoja. Vähän jännitti riittääkö syväys (2m), mitään muistikuvaa ei ollut, että mikään isompi vene olisi koskaan ollut näillä paikoilla, mutta oli sentään riittävästi vettä ja hyvä, suojainen paikka saatiin.

Lampaat on kuulemma tulleet jo Elisaareen, joten huomisen ohjelmassa on ainakin lampaiden laskemista. 🙂

21.5.2017 Spinnun neitsytpurjehdus

Engine run: 45 min

24 NM

Lämmin aamu tänäänkin, tuuli kuitenkin sen verran että ihan yhtä helteistä ei ollut kuin eilen. Aamukävelylle lähdettiin yhdessä molempien miehistöjen kanssa, tosin aamu alkoi huomattavasti normaalia myöhempään. Tätä ei koskaan saisi sanoa ääneen – tai kirjoittaa, heh – mutta lapset ovat kyllä nukkuneet huomattavasti pidempään näinä muutamana aamuna veneessä tällä kaudella. Kierrettiin pieni lenkki ja ihmeteltiin niin luontoa kuin nurmikolla jumppaajiakin. Mukava aamu!

Lounaalle Fannyn miehistö lähti veneelle – vielä kerran isot kiitokset seurasta, niin nautimme joka hetki, kuten aina! – ja me pakkasimme picnic-korin ja lähdimme vähän seikkailemaan kumiveneellä. Jatkoimme kanavaa pitkin eteenpäin, minne siis Galatealla ei tietenkään koskaan tule jatkettua. Kapeita kohtia, mutta läpi siitä tosiaan pääsi. Rantauduimme pienelle kalliolle ja söimme lounasta. Niin kauniit maisemat ja ihana rauha! Nyt minäkin totesin, että oli toi kumivene ja moottori ihan hyviä ideoita!

Palatessa satamaan kastuimme oikein kunnolla! Vastaan tuli iso moottorivene, Macki vielä hidasti meidän vauhtia, jolloin meidän keula laski ja hörppäsi kaikki aallot sisään! Minä ensimmäisenä kastuin aivan kunnolla ja lapsilla kengät kastuivat. Heddalla oli hyvä asenne, hän nauroi katketakseen ja toisteli vain: “mun kengät kastuivat!” 😀

Pakkailtiin vielä kumivene ja kaikkialle levitetyt tavarat ja lähdimme kotipurjehdukselle. Rauhallinen keli, tuuli vaihteli 4-6 m/s, myötätuulta, aluksi vähän sivusta. Ja aivan yllättäen on tullut vihreää! Vielä perjantaina Elisaareen mennessä ajattelin, että maisema on melkeen syksyinen kaikkine ruskean sävyineen. Ja tänään havahduin paluumatkalla, että nyt on se paras, keväisen raikkaan vihreä menossa! ❤

Lapset nukahtivat päiväunille molemmat, me purjehdimme mukavaa 5-6 solmun vauhtia leppoisella fiiliksellä. Porkkalan selällä oli parissa kohtaa verkot, minä olin ruorissa ja säikähdin ihan tosissani, näin kyllä lipun, mutta vielä lipun jälkeen olevia poijuja en meinannut huomata. Macki muistuttikin, että yleensä verkon ankkurit tulee vielä lipun jälkeen. Ehdin kuitenkin kiertää ne ihan hyvin ja selvittiin säikähdyksellä ja opetuksella. 🙂

Kantvikin väylällä nostettiin sitten spinnu! Aluksi vähän mietittiin jaksetaanko, mutta uteliaisuus vei voiton, pitihän se nähdä, mitä on tullut ostettua. 🙂 Ja minulla tosiaan oli muistissa virkistämistä, mitä pitikään tehdä spinnun kanssa. Mutta en silti pahemmin sählännyt ja päästiin purjehtimaan koko Kantvikin väylä spinnulla! Jopa jiipit onnistui ihan hyvin, ei vielä mitenkään ennätysnopeasti, mutta jaksoin ja osasin, hurraa minulle! Tai siis meille! 😀 Kivaa oli! Ja komean punainen spinnu oli! WB-Sailsilta muuten, jos jotain jäi kiinnostamaan tai joskus itse mietitään. 🙂

IMG_4801

Kyllä oli taas mielettömän kiva viikonloppu, aivan oikea kesä!

20.5.2017 Hellettä ja ystäviä Elisaaressa

 

Tänään villiinnyttiin todellakin keväästä, tai jopa kesästä, voisi sanoa! Aivan uskomattoman lämmintä, shortsikeli heti aamusta! Ja niinhän me ollaan oltu ulkona aamusta iltaan! Oscar selkeästi muistaa asioita viime kesästä ja niinpä toiveena oli tänään päästä uimarannalle.

Pumpattiin kumivene. Tällä kertaa moottorikin mahtui mukaan, kävin ostamassa sille telineen Veneilijän Verkkokaupasta. Lapset ja Macki lähtivät ajelemaan kumiveneellä, minä pakkailin rantatavarat laukkuun ja kävelin uimarannalle. Ja uskomatonta kyllä, lapset uivat! Pakkasin uimapuvut vähän sillä ajatuksella, että viedään nämä nyt jo veneeseen, mutta niin vaan ne tulivat käyttöön jo tänään! Toisaalta tämä maa on niin hullu, ettei koskaan tiedä vaikka se kesän ainoa hellepäivä olisi juuri tänään! 😉

Rantaleikkien jälkeen tultiin syömään lounasta ja lepäämään. Macki aloitti sitlodan laatikoiden siivoamisen, minä tiskasin, mutta noin niinkuin periaatteessa kaikki levättiin. 🙂 Lepotauko kyllä teki hyvää!

Iltapäivällä sitten lopulta odotetut ystävät tulivat! Olihan jälleennäkemisen riemua! Lähdettiin jätskille, jonka jälkeen taas uudestaan uimarannalle. Ja taas lapset uivat! Uskomattomia sissejä! 😀

Ruuan jälkeen herkuteltiin mansikoilla ja kirsikoilla Fannyn kannella. Kyllä maistui! Varsinkin mansikat hävisivät todella vauhdilla lasten suihin, Pia taisi saada yhden ja Macki ei ehtinyt saada yhtään! Hedda tosin tarjosi viimeisestä mansikasta puolikasta Mackille, herttainen pieni, olisi luopunut omasta viimeisestään! ❤

Laiturileikkejä ja jalkapalloakin mahtui vielä päivään, lopulta kaikki lapset alkoivat olla niin väsyneitä, että oli parempi lähteä iltatouhuihin. Yllättävän kauan kesti silti rauhoittua, varmastikin tapahtumarikkaan päivän kaikki iloiset asiat pitivät energiatasoa yllä, hirveästi vielä iltasadun jälkeen kikatutti. Oscar kyllä totesi: “nyt musta tuntuu, että mä olen antanut kaikki mun voimat pois.” Niin tiedän ton tunteen!

Pia ja Markus rikasivat Fannya vielä illalla, Macki kävi auttamassa purjeiden kanssa. Iltapalaa nautittiin meidän veneessä. Nämä hetket ystävien seurassa ovat kyllä niin parhaita, mukavaa touhuilua ja yhdessäoloa. ❤

19.5.2017 Elisaareen

 

Engine run: 2,5h

22 NM

Perjantai! Tulihan se sieltä! Ja miten upeana kesäpäivänä tulikin, aamusta asti tarkeni lyhythihaisella paidalla, kaivettiinpa iltapäivällä jo shortsejakin esille! Satamaan pääsimme kuitenkin vasta iltapäivällä, miten nää työt nyt pääsee näin häiritsemään purjehdusta. 😉

Nostettiin purjeet taas jo Pickalan lahdella ja suunnattiin kohti Kantvikin väylää. Länsituulta, 6-8 m/s välillä vaihteli. Mutta ei ollut kauhean kylmä vaikka tuulikin, ei edes ulkona! Lähdimme kohti Elisaarta, mutta kierrettiin vähän ulkokautta, että päästiin purjehtimaankin. Kivasti kulki, mukava iltapurjehdus oli!

Inkoon väylällä ei enää jaksattu kryssiä, miehistö alkoi olla aika väsynyttä. Niinpä laskettiin purjeet, Macki lähti laittamaan iltapalaa ja minä jäin köröttelemään kohti auringonlaskua. Täydellinen rauha ja rauhoittuminen!

Elisaareen saavuttiin yhdeksän maissa. Rauhallista, muutamia veneitä siellä täällä. Huomenna täällä on Villiinny keväästä! -tapahtuma, eli jotain luontotempauksia ja ravintolan avajaisetkin, mutta en usko, että mitään ruuhkaa muodostuu. Mikä parasta ja niin paljon odotettua, huomenna s/y Fanny saapuu seuraksemme! Tätä on odotettu!