3.6.2018 Täydellinen purjehdus kotiin

Engine run: 1,5h

17 NM

Helteet vaan jatkuvat! Heti aamusta oli tosi lämmintä, yötkin ollaan nyt nukuttu ikkunat auki eikä ollenkaan ole palellut! Hyttysverkot pitää vaan muistaa virittää tarpeeksi ajoissa, mutta edes sitä illan apuakylmiinlakanoihin -fiilistä ei ole tullut. Uskomattoman lämmintä!

Aamupalan ja aamukahvien (espressot myös Fannyn kapteenille! 😉 ) jälkeen lähdettiin heti rantaan. Lapset juoksivat suoraan veteen ja me aikuiset saatiin parantaa maailmaa kaikessa rauhassa. Minulla kävi välillä sylissä märkä, kylmä ja hiekkainen neiti, mukavaa vilvoittelua helteelle. 🙂 Lounaskin syötiin laiturilla, lapset on kyllä tänään ollut ulkona ihan koko päivän!

Lounaan jälkeen lähdettiin sitten kotimatkalle, me vähän aikaisemmin, mutta Barösundin septikeikan vuoksi oltiin yhtäaikaa Fannyn kanssa menossa samaan suuntaan. Nostettiin purjeet, me vähän Fannya myöhemmin. Optimisteina kannettiin spinnu ulos kannelle, mutta sen verran sivusta ja vaihtelevaa oli lopulta tuuli, että genoalla tultiin koko matka.

Mielettömän kiva purjehdus kuitenkin oli! Tuuli tosiaan vaihteli, suojaisimmissa paikoissa muutamaa metriä sekunnissa, loppumatkan selillä kävi jopa 12m/s. Mutta ihan mieletöntä; sivutuulta 10 m/s ja silti tarkeni bikineissä! Ei voi kuin hämmästellä ja nauttia!

2.6.2018 Hellepäivä Elisaaressa

Kyllä olikin tänään kuuma päivä! Heti aamusta hellettä! Syötiin aamiainen ulkona ja lähdettiin heti aamiaisen jälkeen luontopolulle, lapsille luvattiin, että luontopolun jälkeen lähdetään uimaan.

Käveltiin Maurin majan suuntaan. Lampaat ei ollut vieläkään tullut, mutta lehmiä löydettiin. Lehmähaan kautta lähdettiin etsimään sitä toista uimarantaa ja picnicpaikkaa, joka kerran löydettiin. Olikin aika extreme-reitti! Ei polkua, heinät raapivat jalkoihin, lehmän kakkaa ja mutaa vähän väliä… Mutta hyvin tsempattiin kaikki, Hedda loppumatkan toki reppuselässä, mutta silti.

Jalat naarmuilla ja mutaisina löydettiin lopulta rannalle. Lehmät laukkasivat yhtä matkaa, lehmien ja meidän ranta erottui vain pienellä aidalla! Uimassa lehmien kanssa! Minä ja lapset käytiin kaikki uimassa, meressä kesäkuun toisena päivänä! Uimisen jälkeen syötiin vielä pähkinöitä ja lähdettiin takaisin veneelle.

Lounaan yllätyttiin kaikki iloisesti, Fanny tuli myös Elisaareen! Lapset löysivät ihan heti yhteiset leikit ja me aikuiset joimme kahvit meidän veneessä. Yhdessä lähdimme sitten uimarannalle, naiset ja lapset ensin, miehet tulivat sitten jälkeenpäin. Ihana oli jutella ja nauttia kiireettömästä päivästä rannalla. Ja taas uitiin! Lapset nyt totta kai, mutta minäkin uudestaan vielä samalle päivälle!

Ilta leikittiin veneessä ja laiturilla, lapset kävivät vielä kolmannenkin kerran melkeen uimassa, eli lurkkimassa veneen perältä. Lasten nukahdettua istuttiin iltaa tällä kertaa Fannyssa. Niin mukava päivä oli!

1.6.2018 Viikonloppu ja Elisaareen

Engine run: 3h

15 NM

Paluu normaaliin elämään, eli heti perjantain tullen merelle! Mä kävin töistä tullessa kaupassa, Macki haki lapset, ja päästiin lähtemään kohtuullisen hyvissä ajoin. Tosin Macki unohti tankata vesitankin, joten palattiin vielä vieraslaituriin hakemaan vettä. Kova tuuli!

Laitettiin tavaroita paikoille ja ruokaa, tuuli 9m/s ja suoraan vastaan. Kun oltaisiin oltu valmiita purjehtimaan, olivat lapset jo ehtineet levittää tuliais-Legot, joten ajatus kryssimisestä ei saanut kauhean innostunutta vastaanottoa. Ja huomatkaa, kyllä me joskus niitä lapsiakin kuunnellaan; tänään tultiin sitten moottorilla koko matka. 😀 Puolipilvistä, ei hellettä, mutta ihan mukavasti ilma.

Tultiin Elisaareen ja lapset halusivat heti lähteä rannalle leikkimään. Macki jäi veneelle ja me lähdettiin lasten kanssa rannalle. Ihania mielikuvitusleikkejä näillä alkaa jo olla. Keräilivät kiviä timantteina, tottahan ne piti mukaankin ottaa. Kun kuitenkin kielsin tuomasta niitä veneeseen, keksivät heittää timantit varmaan talteen ja laiturilta veteen. Että tiedoksi vaan kaikille, timantteja Elisaaren laitureiden kohdalla meren pohjassa. 😛

26.5.2018 Häitä ja Högholmenille

Engine run: 4h

27 NM

Aamulla herättiin kuudelta ja lähdettiin saman tien. Sen verran varman päälle pelattiin häihin ehtiminen. Ajeltiin moottorilla koko matka. Kaunista oli, meri höyrysi, aamulla asteita +12. Pakkailin ja siivoilin kotimatkan ajan, joten satamassa pääsimme heti lähtemään kotiin.

Hyvissä ajoin oltiin jo Vantaalla Pyhän Laurin kirkolla odottelemassa häiden alkamista. Kauniit, herkät ja lämpimät (myös kirjaimellisesti!) häät olikin. He saivat toisensa. ❤ Ruoka oli todella herkullista, kakut mielettömän kauniita ja maistuvia. Ihanat häät!

Häiden jälkeen ajettiin taas satamaan ja irrotettiin köydet. Ilta-ajeluna ajeltiin Högholmenille. Sen verran väsyneitä oltiin, ettei purjehtia jaksettu, tuuli oli tosi kevyttä ja lasten iltapala-ajat käsillä. Tai oikeasti mennyt jo, mutta iltapalatouhut kuitenkin käynnissä. Kaunis oli myös ilta! Aurinko laski ja rantauduimme kolmanneksi veneeksi Högholmenille. Tapahtumarikas ja pitkä päivä!

25.5.2018 Kauden 2018 ensimmäinen Elisaari

Engine run: 0,5h

17 NM

Kaasupullo vaihdettu

Lauantaina pääsemme juhlimaan häitä, joten koko viikonlopun reissulle ei tänään lähdetty. Kelit on kuitenkin edelleen olleet niin uskomattoman upeat, ettei maltettu maihinkaan koko viikonlopuksi jäädä, vaan irrotettiin köydet tänään heti töiden jälkeen.

Macki nosti purjeet yksin, minun laittaessa tavaroita sisällä. Tavallista vähemmän laitettavaa tietenkin, kun ei koko viikonlopun varustelua. Sen verran myötäistä oli tuuli, että Kantvikin väylällä nostimme genaakkerin. Inkoon väylälle tullessa näimme tutun veneen, Casper siellä hinasi staria perässään, olivat menossa Tammisaaren regattaan. Saavutettiin heidät purjehtien ja myöhemmin heidän viikkaillessa purjeita, ohitettiin uudestaan. Hyvä tuuli ja hyvä purjehdus! Genaakkerilla tultiin Stora Fagerön edustalle asti, jossa jouduttiin taas laskemaan genaakkeri. Hetken jatkoimme vielä genoalla. Barösundiin tullessa tuuli oli heikkoa ja suoraan takaa sekä matkaa niin vähän jäljellä, että laskimme purjeet ja käynnistimme moottorin.

Saavuimme ihanan kesäiseen ja kohtuullisen tyhjään Elisaareen. Lapset ilmeisesti vähän muistivatkin paikasta, ainakin uimarannan ja laitureita. Lampaat kuulemma tulevat ensi viikon aikana. Käytiin kävelyllä, ostettiin jätskit ja leikittiin uimarannalla. Aivan mielettömän hyvä perjantai-ilta! Eikä menoa häirinnyt se, että yhdeltä puuttui kengät ja toiselta housut. Ei kai se niin tarkkaa ole kesällä! 😀

Rannasta palatessa vastaan tuli tutun näköinen koira ja omistaja. Pomoni oli sattunut myös veneilemään tänne. Saatiin sitten rapsutella Maxia ihan urakalla. Varsinkin Hedda ihastui aivan tosissaan, silitti niin kauan, että jopa Max kyllästyi ja vaihtoi paikkaa! 😀 Hedda, joka vielä viime kesänä pelkäsi koiria!

Niin täydellinen kesäperjantai. Elämä on hyvää! ❤ Huomenna todella aikainen herätys, jotta ehditään vielä häihinkin, katsotaan hymyileekö elämä aamullakin herätyskellon soidessa. 😉

17.9.2017 Aurinkoinen syyssunnuntai

Engine run: 3h

16 NM

Tankattu 42l

Aurinkoa riitti tällekin päivälle. Sunnuntai valkeni todella kauniina. Kosteutta oli aamusta melkoisesti, mutta nopeasti aurinko kuivatti paikat. Macki aloitti aamun kannen pesulla, voi kai sitä niinkin haluta tehdä ennen aamupalaa! 😀 Me muut sentään otimme oikean marssijärjestyksen, ensin aamupalat, sitten lapset ulos laiturille ja itse kahvikupin kanssa perään. Tosin Macki oli se aikainen mato, joka kyllä ehti samaan rytmiin meidän muiden kanssa kahvi-osiossa. 🙂

Lapset leikkivät yhdessä pitkin laituria ja metsää, uittelivat veneitä, melkeen kahlasivat itsekin ja tietenkin kalastivat. Tänään ei kyllä kala napannut, ehkä olivat vielä nukkumassa. 🙂 Pikkuhiljaa alkoi Elisaari tyhjentyä. Me otimme normaalin setin, eli lounas vielä Elisaaressa, lounaan jälkeen kotia kohti.

Käytiin Barösundissa tankkaamassa. Kauppa oli jo kiinni, mutta lossi nähtiin ja riemuittiin siitä. Tuuli oli heikkoa koko päivän. Ihan hetkittäin kävi 3m/s, jolloin toki kävi mielessä purjeiden nosto, mutta sitten taas tippui alle kahden. Tultiin siis moottorilla. Vaikka aurinko paistoikin ja rannassa sekä spreikan alla olikin todella lämmin, ruorin takana alkoi kuitenkin loppumatkasta palelemaan. Minä ajoin muuten, Macki tuli Vormön itäpäässä ruoriin.

Todella ihana viikonloppu takana! Mieli on levännyt. Mukana silti pieni haikeus, kausi alkaa lähestyä loppuaan. Luimme satamassa tarkemmin, ei ensi viikonloppuna olekaan isojen veneiden nosto, vaan 30.9. Luultavammin siis vielä yksi viikonloppu jäljellä. Joka henkäyksellä ja joka silmäyksellä tallennan näitä hetkiä pitkän ja pimeän talven varalle. Talvella suljen silmäni ja palaan Galatean kannelle, tunnen meren tuoksun ja tuulen, auringon…

Mutta ei siis mennä vielä asioiden edelle, hyvä viikonloppu oli nyt ja nautitaan kaudesta loppuun saakka! 😀 Illalla löydettiin Oscarista vielä punkki, laskuissa jo meinaa seota, oisko kesän neljäs, kaksi molemmilla lapsilla. 

16.9.2017 Sieniä ja seuraa Elisaaressa

 

Kaasupullo vaihdettu, kiitos Bergströmien. Meidän kaasun piti riittää, mutta kesken illallisen laiton loppuikin. Lisää kaasua ei ollut mukana, mutta Fannyssa onneksi oli Galateaankin sopiva extra-pullo! Pelastitte meidän lapset nälältä! 😛

Ihana syyspäivä! Aurinko paistoi ja oli lämmintäkin. Silti selkeä syksyn tuntu, lehdet leijailevat hitaasti värikkäistä puista alas, tuuli tuntuu viileältä ja Oscarin sanoin “kyllä takkipaita (huppari) pitää jo olla!”

 

Aamiaisen jälkeen lähdettiin ulos, lapset ensimmäisenä, me aikuiset aamukahvin jälkeen. Tarkeni mukavasti ja metsässä oli kiva leikkiä. Lähdettiin kävelylle, lampaat ja lehmät oli jo viety sisätiloihin tai ainakaan niitä ei enää näkynyt laitumilla. Ei paljoa muitakaan ihmisiä, kartanolla taas aamujumppaajia/joogaajia/mitäikinätekevätkään ja muutamia sienestäjiä. Niin rauhallista ja kaunista!

 

Me kävelimme kartanon ohi metsään ja löysimme sieniapajat. Konsultoimme Linneaa kuvaviestien välityksellä ja löysimme upean saaliin kanttarelleja ja torvisieniä. Isot kiitokset konsultaatiosta! Ehkä meidänkin perheessä vielä opitaan sienestäminen! 😀 Mukanahan meillä ei ollut mitään astioita tai muuta, eväsrepusta saimme yhden pakastepussin irrotettua. Kun sekin pussi tuli täyteen, vuorasimme Heddan pyöräilykypärän paperilla ja keräsimme kypärän täyteen sieniä. Hätä keinot keksii! 😀 Lapset leikkivät metsässä tosi hienosti meidän sienestyksen ajan.

 

Palattiin satamaan, Macki putsasi sieniä ja minä laitoin lounasta. Juuri kun lounas oli valmis, Fanny tuli. Kyllä oli taas riemua täynnä koko satama! Lounaan jälkeen juotiin kahvit ja syötiin herkullista suklaakakkua Fannylla, hyvää oli! Kiitos!

 

Lapset kaivoivat kalastusvälineet esille ja alkoivat kalastaa. Ja kerrankin saivat kalaa! Vilma taisi olla onnekkain kalamies, mutta kyllä Heddakin sai, elämänsä ensimmäisen kalan! Hedda ei vaan halunnut olla lähelläkään kalaa, ei edes valokuvan ottamisen aikaa! 😀 Ahvenia tuli ja yksi särki, muutama vähän isompikin ja pieniä. Kaloja käytiin sitten ämpärissä ihailemassa ennen kuin ne päästettiin takaisin vapauteen. Ei niin paljoa tullut eikä sen kokoisia, että olisi voinut alkaa paistamaan. Harmi kyllä. Mutta kyllä riemua riitti!

 

Käytiin porukalla uimarannalla leikkimässä. Vesi on tosi korkealla ja houkutteli lapsia läträämään. Hedda (kuka yllättyi?!) kävikin kohtuu syvällä kengät jalassa, mutta hämmästyttävän hyvät kengät hänellä, sukat ei kastunut!

 

Illalliseksi paistettiin sieniohukaisia. Ai että olikin hyvää! Aivan mieletöntä, vaikka itse sanonkin! Vielä joku kermaviili- tai jogurttikastike olisi ehkä kruunannut, mutta toisaalta näin paljaaltaan sienten maku pääsi oikeuksiinsa. Tämä oli ruoka, mitä piti syödä vaikka nälkä ei enää ollutkaan, vain siksi, että maistui niin hyvältä. Ruoka, joka oli enemmän nautintoa kuin ravintoa. Vaikka varmasti siis ravintoarvot ja muutkin ihan kohdallaan, niistä en niin tiedä. 😀 Mutta hyvää oli!

 

Illalla vielä leikittiin ja kalastettiin laiturilla. Hedda nukahti helposti, olihan päikkärit taas jäänyt väliin. Oscar taas nukahti hetkeksi ennen ruokaa, joten hänelle ei uni meinannut heti tulla. Me aikuiset istuimme iltaa vielä hetken. Viimeistä iltaa näissä merkeissä tälle kaudelle, sillä Fanny nostetaan ensi perjantaina. Isot, isot kiitokset niin upeista hetkistä merellä ja saarissa kaudella 2017! ❤

 

Meidänkin satamassa kai on ensi lauantaina isojen veneiden nosto, mutta vielä elättelen hieman toiveita kauden pidentämisestä ja oman noston järjestämisestä myöhemmälle ajankohdalle. Ei millään vielä malttaisi lopettaa!

15.9.2017 Perjantaipurjehdus Elisaareen

Engine run: 30 min

15 NM

Viime viikonloppuna purjehdukset jäi väliin kokonaan. Aivan maakravuiksi heittäydyttiin ja annettiin vesisateen häiritä, uskomatonta! 🙂 Tavarat oli kyllä ruokia myöten pakattu autoon ja Macki pukkitalkoissa, että sen jälkeen lähdettäisiin. Vettä tuli kuitenkin kuin aisaa ja sadevaatteista huolimatta talkoissa oli kastunut aivan läpimäräksi, joten päätimme jäädä kotiin. Tänään sitten todellakin oli jo aika päästä merelle! Aurinko paistoi ja satamassa iltapäivällä oli lähes kuuma! Lyhythihaisella paidalla pärjättiin pakkailut.

Koska tuuli mukavasti idästä, noin 5-7 m/s koko matkan, lähdimme länttä kohti. Laitoin lasagnen uuniin, että saadaan sitten keskittyä purjehtimiseen, kun purjeet nostetaan. Ihan hyvä suunnitelma muuten, mutta valmista lasagnea uunista nostaessa, veneen ollessa todella paljon kallellaan juuri keittiön puolelle, lasagne kaatui uuniin! Ja voitte arvata mikä sotku! Kaasu-uuni, kaikki ne pienet aukot siellä uunin pohjalla! Ei auttanut kuin lapioida isoimmat pois heti ja jättää uuni jäähtymään myöhempää siivousta varten. Ruokaa sentään riitti, sen verran isosta lasagnesta oli kyse. Mutta ei mitään mukavaa hommaa iltapuhteina, en suosittele kokeilemaan!

Mielettömän kiva purjehdus meillä sitten muuten kyllä oli! Todella hauskalla sivutuulella tultiin, vauhti ihan loppumatkaa lukuunottamatta yli seitsemän solmua. Loppumatkasta jopa hieman kryssittiin. Hauskaa! Eikä mitenkään älyttömän kylmää. Syksyistä selkeästi, mutta ei syväjäädytystä. 🙂 Tutkaheijastin tippui kyydistä alkumatkasta, molskahti alas spriideristä, suoraan veteen ja upposi saman tien. Kuulemma se olikin jo aika huono. Mutta ollaankohan me nyt tutkalle näkymättömiä? James Bond, tervetuloa kyytiin! 😉

Tultiin Elisaareen. Muutamia veneitä laitureissa, ei ruuhkaa enää. Lapset ja Macki kävivät maksamassa satamamaksun, minä siivosin uunia. Ilta pimeni jo nopeasti, aurinko laski tänään 19:45, liputettiin vahingossa puolisen tuntia liian pitkään.

Viikonloppu, sinua on odotettu! ❤

23.6.2017 Juhannusaatto Elisaaressa

Tänään emme lähteneetkään minnekään eteenpäin, vaan päätimme jäädä Elisaareen. Aamulla tuuli aika kovasti ja lännestä, tosi kylmä tuuli vielä! Sen verran paleli, että todettiin, ettei siirtymisestä moottorilla Munckshamniin ole mitään järkeä, jos perillä pystyy vain veneessä lämmittelemään. Varsinkin kun tuuli oli aika hankalasta suunnasta Muncshamnin satamaan nähden.

Niinpä vietimme Elisaari-päivän. Lähdimme kävelylle metsään, aika outoja reittejä pitkin lampaiden luo. Hyvin jaksoivat lapset taas kävellä, mitä ihmeellisimmissä pusikoissakin. 🙂 Ja lampaat olivat selkeästi tässä muutamassa viikossa tottuneet turisteihin ja tulivat nyt suoraan aidan viereen syömään.

Lounaan jälkeen otettiin rennosti veneellä, laiskoteltiin ja nukuttiin päiväunia. Päikkäreiden jälkeen lähdettiin kumiveneellä Barösundissa käymässä jätskillä ja leikkipuistossa. Menomatkalle sattui juuri sadekuuro, mutta onneksi on vedenpitävää takkia kaikilla. Ja lopultakin opimme ottamaan aallot oikein kumiveneellä, ettei kukaan kastu. 🙂

Paljon on porukkaa kyllä Elisaaressa! Lähes täynnä, ehkä ihan yksittäisiä paikkoja jostain saisi järjestettyä, mutta selkeästi täyttä. Nyt iltaa kohden alkaa kuulua jonkin verran mölinää ympäriltä, mutta se kai oli odotettavissakin, kun tänne juhannusaatoksi jäätiin. 🙂 Hauskaa juhannusta kaikille!

22.6.2017 Juhannuksen aloitus – Elisaari

Engine run: 3h

15 NM

Ja niin tuli juhannus. Ihmiset ympärillä alkavat jäädä kesälomille, mutta meillä kesälomaan on vielä kohtuullisen pitkä aika, kolme viikkoa! Merellä onneksi saamme minilomia viettää joka viikonloppu. 🙂

Juhannusta lähdimme viettämään länteen. Tuuli aika kovasti – vaihteli viiden ja yhdeksän välillä – ja suoraan vastaan. Vähän laiskotti, joten tulimme moottorilla koko matkan. Siuntiosta yhtä matkaa meidän kanssa lähti Raga, periltä löysimme paljon muitakin SVBK:n veneitä.

Perillä käytiin hetki seikkailemassa metsässä ja leikkimässä käpysotaa. Ilta-aurinko paistoi mukavasti sitlodaan, tänään ollaan kallioiden juuressa kauempana päälaiturista.

Huomenna jatketaan matkaa, todennäköisesti Munckshamniin. Kelit ei lupaa hyvää, mutta onneksi vaatetta ja asennetta löytyy. 🙂