19.8.2017 Mökkeilyä Högholmenilla – ja synttärikekkerit!

Engine charge: 30 min

Tuuliennusteet lupailivat taas iltapäivästä alkaen kovaa tuulta. Lähes kaikki veneet tekivät lähtöä heti aamusta. Me mietimme mitä haluamme tehdä ja päätimme jäädä tänne mökkeilemään ja saunomaan. Meidän lisäksi samoin päätti myös toinen vene, jossa oli myös kaksi lasta.

Ja mukava päivä meille Högholmenilla yhdessä tulikin! Parasta NJK:n antia onkin varmasti tämä, laiturilla jutellaan ja tutustutaan! Aamupäivällä sateiden välissä ulkoilimme yhdessä, lapset leikkivät saunalla, me aikuiset ehdimme mukavasti jutella. Nähtiin hirven vasa uimassa Högholmenilta vastarannalle! Hedda kahlasi lopulta rannasta todella syvälle ja kaatuikin muutaman kerran veteen haalari päällä! Leikin lopuksi tuli kumisaappaista kaatamalla vettä! 😀

Lounasaikaan alkoi taas sataa, joten lähdimme molemmat miehistöt syömään ja pienimmät nukahtivat päiväunille. Minä lähdin lämmittämään saunaa. Satamaan tuli vielä kolmaskin vene, lapsia sielläkin! Päiväsauna sopi näin ollen todella hyvin kaikille. Tänään ei varmastikaan ole lasten metelit häirinneet ketään! 🙂

Iltapäivällä vietettiin vielä synttäreitä laiturilla! Toisen veneen esikoinen täytti juuri tänään vuosia, ja meidätkin kutsuttiin kakulle. Oikein mukavat synttärit saatiin pystyyn! Isot kiitokset vielä! ❤

Macki ja lapset kävivät kalalla kumiveneellä, ei kalaonnea taaskaan. Tuuli kuitenkin jo tosi kovaa, vaikka se ei täällä laiturissa tunnukaan. Olivat olleet hetken hieman pulassa, kun bensa oli loppunut tuulen puolella. Macki onnistui kuitenkin soutaa takaisin saaren suojaan ja pääsivät seikkailulta kotiin omin voimin. Ei tarvinnut tuosta naapurista lähteä hakemaan. 😉

IMG_5717

Todella mukava päivä oli! Niin mukava oli tutustua uusiin ihmisiin, mukavaan purjehtijaperheeseen! Kävi vielä ilmi, että olemme olleet kesällä samaan aikaan Långholmenilla, mutta mehän ei siellä rantauduttu, vaan jäimme vain yöksi poijuun roikkumaan. Hauska yhteensattuma! 😀

18.8.2017 Högholmen ja Tullandetin kierros

Engine run: 15 min

10 NM

Kaasupullo vaihdettu

Neljä päivää oltiin kotona, ihmeteltiin ja tehtiin kotihommia, mukava oli lomailla kotonakin. Mutta rajansa silläkin, tänään jo lähdettiin merelle. 😉 Rennosti ja laiskasti otettiin aamu, joten lopulta lähdettiin vasta yhdentoista maissa.

Ja hauskaa oli! Kantvikin väylä kryssittiin, mutta oli kyllä mukavaa kryssimistä! Harmaata, mutta ei kylmää eikä satanut. Tuuli oli kevyt, noin 3 m/s paikkeilla, vauhtia silti 5-6 solmua lähes koko matkan. Lapset nukahtivat vuorotellen, syötimme heille välipalaa ja päätettiin tehdä myöhäinen lounas Högholmenilla. Upinniemen kärjen jälkeen tultiin loppumatka leppoisella sivumyötäisellä. Purjeet laskettiin vasta ihan Högholmenin edustalla. Paljon sinilevää on, valitettavasti. 😦

Pumpattiin kumivene ja lähdettiin katselemaan ympäristöä. Kierrettiin koko Tullandet, vaikka hieman tiukkaa tekikin, olisi voinut sanoa, ettei sitä pääse kiertämään! 😀 Lähdettiin sinne lahteen katsomaan, idyllisiä mökkejä ja muutama kalastaja. Jatkettiin sillan ali ja yhtäkkiä lahti muuttuikin ihan ojaksi! Päätettiin silti soutamalla mennä läpi. Tiukimmassa kohdassa minä nousin pois veneestä rannan kiville ja kallistettiin sen verran, että saatiin kumivene mahtumaan. Läpi mentiin! 😀

Högholmenilla saimme sitten mökkeillä melkeen koko päivän ihan omassa rauhassamme, kalastimme (ilman saalista, mutta tällä kertaa sentään oli oikeita matoja!), leikimme, luimme kirjaa, söimme vadelmia. Täydellistä! Iltapäivällä alkoi tulla muitakin, illalla veneitä on laiturissa viisi, kolme siuntiolaista. 🙂 Mukava oli vaihtaa hetki kuulumisia laiturilla ja rapsutella koiria, pikkuinen pentukin oli tässä kesän aikana kasvanut, silti edelleen söpö! ❤

Illan satoi. Oikeastaan ihan tunnelmallista istua veneessä ja kuunnella sateen ropinaa. Toki välillä lasten leikit meinasivat mennä turhan villiksi, mutta rauhoittuivat tänään kuitenkin kohtuu helposti nukkumaan. Heddalla taas punkki, ei sinänsä yllättänyt, sen verran kauan viihtyi vattupuskassa! No, onneksi on rokotukset ja onneksi huomattiin ajoissa.

24.6.2017 Elisaaresta Högholmenille

Engine run: 3h

28 NM

Tankattu 35l

Rauhallinen aamu Elisaaressa, pakkailtiin kumivenettä, syötiin rauhassa aamupalaa ja keiteltiin kahvia, siivottiin venettä. Ja lopulta lähdettiin Barösundiin tankille ja ulkokautta Högholmenia kohti.

Kevyttä tuulta, leppoista menoa. Rauhallista ja aina yhtä kauniita Barösundin maisemia! Aika paljon oli veneitä liikenteessä koko päivän. Nostettiin purjeet Barösundin päässä ja lähdettiin hiljakseltaan purjehtimaan kohti Porkkalaa. Tultiin väylää pitkin Bågarskärille asti ja siitä koukattiin ulos.

Ulkokautta lähdettiin ylittämään Porkkalan selkää, mutta lähes heti tuuli kävi niin heikoksi, ettei jaksettu enää kelluskella vaan ajeltiin moottorilla yli. Lapset leikkivät sisällä koko päivän. Tosi hienosti leikkivätkin keskenään, tosin yksi leikki oli sitten pitänyt sisällään leimaamista (kiitos vaan Sea Life ja käteen leimatut sisäänpääsyleimat!) ja molemmilla olikin sitten tosi komeat leimat otsassaan!

Sää vaihteli, alkumatkasta oli ihan mukava ilma, kylmä tosin, loppumatkasta taas alkoi sataa ja satoikin sitten enemmän tai vähemmän koko loppuillan.

Högholmenilla oli ihan mukavasti porukkaa ja vieraskirjan mukaan kovinkin vilkas juhannus on ollut. Yöksi näyttää jäävän kuusi venettä laituriin.

Minä lupasin lapsille lettuja, joten heti saavuttuamme pidettiin lettukestit. Ja tajuttiin vasta lettukestien päätteeksi, että oikeastaan se olisikin ollut ruoka-aika. No, kerrankos sitä juhannuksen kunniaksi korvataan ruoka letuilla! 😀 Saunan jälkeen paistettiin sitten iltapalaksi makkarat, jotta jotain suolaistakin tulisi syötyä.

Tämä on ollut hyvä päivä. Jostain syystä koko päivä on ollut täynnä hempeyttä ja lempeyttä toisia perheenjäseniä kohtaan. Näitä päiviä tarvitaan, näillä taas jaksetaan ties miten pitkälle! Kiitollinen tästä päivästä! ❤

10.6.2017 Päiväreissu Högholmenilla

Engine run: 2h

20 NM

Hämmentävä viikonloppu, kerta kaikkiaan! Perjantai tuli ja me emme lähteneet merelle! Ja tänään lauantainakin vain päiväretkelle! Syykin tähän erilaiseen viikonloppuun tietenkin löytyy ja vieläpä mukavakin sellainen, saimme vieraita.

Tänään kuitenkin lähdettiin hieman karsitulla porukalla purjehtimaan, tosin tänäänkin vasta kymmenen aikoihin päästiin lähtemään, monella tapaa kummallista. 🙂 Saimme fammon siis mukaan ja olihan meillä kerrassaan täydellisen rento päivä merellä!

Purjeet nostettiin vasta myöhemmin Kantvikin väylän päässä, tänään ei jaksettu kryssiä. Tuuli mukavasti, 6 m/s paikkeilla. Sivutuulella vauhtikin pysyi mukavana, vähän kylmää oli, muttei mitenkään mahdotonta. Shortseilla minäkin tarkenin koko päivän!

Tultiin tyhjälle Högholmenille, niin hiljaista ja rauhallista taas oli! Syötiin lounasta jonka jälkeen Macki pumppasi kumiveneen, otti lapset kyytiin ja lähtivät Träsköön, jonne meidän venekerholta oli tänään lähtenyt eskadeeri. Me Mariannen kanssa yritettiin nauttia rauhan kahveista, mutta ehdimme vain jauhaa pavut, kun kumiveneilijät tulivatkin jo takaisin. Samoihin aikoihin tuli molemmat intendentitkin.

Nautittiin kesäpäivästä ja luonnosta. Ihana, rauhallinen päivä! Vielä myöhemmin Macki kävi lasten kanssa kumiveneellä Stora Svartössa, jonne Bergströmit olivat purjehtineet. Kätevää liikkumista kumiveneellä!

Ruuan jälkeen pakattiin tavarat, jotka olimme tietenkin taas tapamme mukaan levittäneet ympäri saarta, ja lähdimme paluumatkalle. Nostettiin purjeet heti, lapsia alkoi palella, joten he menivät sisään. Kantvikin väylällä tuuli kuitenkin heikkeni ja tuuli suoraan takaa, joten päätimme ajella moottorilla loppumatkan.

Kotiin tulimme juuri sopivasti tarkastamaan maalarin työn jäljet, valmiiksi oli päivän aikana tullut, nyt meillä on vastamaalattu koti!

14.5.2017 Äitienpäivä 2017

Engine run: 2h

10 NM

Täydellisen viikonlopun kruunasi täydellinen äitienpäivä! Lapset olivat päiväkodissa tehneet lahjoja ja jo torstaista alkaen Oscar muistutteli minua jatkuvasti: “äiti, et sitten saa katsoa mun sängyn alle.” ja veneessä jatkui: “äiti, et sitten saa katsoa tonne hyllylle.” Perjantaina myös sipisivät pappan kanssa, joten näillä vihjeillä tämä oman elämänsä sherlock osasi päätellä, että äitienpäivä on ainakin muistettu. 🙂 Ja niinpä sainkin herätä tänään siihen, että näitä yllätyksiä, sekä lapsilta että Mackilta, tuotiin suoraan sänkyyn. Niin ihania lahjoja sainkin! ❤ Äitienpäiväaamiainen oli valmiiksi katettu ulos, sain istua suoraan pöytään. Rakkaat! ❤

Högholmenillahan oli jo suorastaan ruuhkaa viime yönä, jopa viisi venettä laiturissa. Ja meidän viereisessä veneessä oli mitä suloisin pieni koiranpentu, 9 viikkoa vanha! Heddan koirapelko alkaa ehkä hieman helpottaa, ei enää paniikissa karjunut, vaan nyt seisoi vähän matkan päässä pennusta ja toisteli itselleen: “en mä pelkää, en mä pelkää!” Mukavaa porukkaa ja mukava tunnelma oli jälleen kaikkien kesken.

Äitienpäivään kuului tietenkin soutelua, leppoisaa oleskelua ja seikkailua, tänään tehtiin myös Oscarin koko talven odottama köysirata kalliolle. Tarkkaan ilmoitti, että pitää olla se punainen köysi ja osoitti mihin se pitää laittaa. Jopa Hedda yritti, yllättävän hyvällä menestyksellä jopa, kiivetä isoveljen perässä. Yksinkertaiset leikit on parhaita!

Lounaan jälkeen tarkastettiin vielä saari, laskettiin lippu ja siivoiltiin viimeiset jäljet pois. Tyhjässä saaressa on jotenkin ihan eri tunnelma sunnuntaina ja perjantaina. Sunnuntaina tyhjentyneessä saaressa on jotain haikeaa. Ja niin rauhallista!

Paluumatka tultiin moottorilla. Tuuli tosi kevyesti ja suoraan takaa. Uusi spinnu kyllä tuli jo torstaina (tosin minä kuulin sen vasta tänään illalla anopille äitienpäiväonnitteluja soitettaessa. Kommunikointi kunniaan! :D), mutta se ei ollut mukana. Niinpä päätimme ajella moottorilla kotisatamaan. Aurinko paistoi eikä enää ollut niin älyttömän kylmä. Toki takkia ihan tarvitsee vielä, mutta tänään mentiin jo ilman pipoja! 🙂

13.5.2017 Vihdoinkin oikea kesäpäivä!

Engine charge: 0,5h

 

Lopultakin oikea kesäpäivä! Aamu alkoi aivan täydellisen aurinkoisena ja sain toteuttaa sen, mistä koko pitkän talven haaveilin, aamiainen ulkona! Se on vaan kerrassaan niin täydellistä, se luonnon rauha ja ihanuus, mikä noissa aamuissa on! ❤

Presidentti Mauno Koivisto kuoli perjantaina, joten myös me osallistuimme kansalliseen suruliputukseen. Samalla keskustelimme Oscarin kanssa mitä suruliputus tarkoittaa, mitä presidentti ja mitä kuolema. Poika totesi tyynesti: “okei!” ja lähti jatkamaan leikkejään.

Koko päivä oikeastaan oli yhtä ihanaa rauhaa! Ehkä menee jo liiallisenkin hehkutuksen puolelle tämä omien lapsien kehuminen, mutta tänään vaan kaikki toimi! Moneen otteeseen ehti istua alas kalliolla ja miettiä, miten hyvä on olla juuri tässä ja nyt. Ei kaipaa minnekään, eikä mitään lisää tai pois, vain olla. Lukea yhdessä autolehteä nelivuotiaan kanssa, pysähtyä ihmettelemään ohi lipuvia joutsenia kaksivuotiaan kanssa tai yrittää aloittaa omasta kirjastaan samaa sivua kolmattatoista kertaa vain huomatakseen, että henkeäsalpaavat maisemat vaativat huomion pois kirjasta. Rakastan tätä saarta, tätä perhettä ja tätä elämää juuri nyt! ❤

Olipas paatoksellista! 😀 Laskettiin uusi kumivene ensimmäistä kertaa vesille, mahduimme jopa koko perhe kerralla kyytiin. Perämoottori tosiaan jäi vielä kotiin, mutta hyvin kulki ihan lihasvoimallakin. Kierrettiin vastakkainen saari ja oltiin yhtä innoissamme kaikki! Kun palattiin veneelle, minä jäin tekemään lounasta, mutta Oscar halusi vielä testata soutamista. Ja aivan uskomatonta, istui soutajan paikalle ja lähti soutamaan! Siis ensimmäistä kertaa elämässään kokeili soutamista! “No mitä, mähän katsoin mitä pappa teki!”, vastasi kun hämmästeltiin ääneen. 😀

Käytiin picnicillä saaren korkeimmalla kohtaa, tähysteltiin ulapalle, niin kauniit maisemat! Ja aurinko lämmitti, aivan kesä! Muut kävivät vielä uudestaan soutamassa kumiveneellä ja olivat löytäneet Charlottan, joka oli matkalla uutta kotisatamaansa kohti. Pieni meri! 😉 Hyvä oli tunnelma Charlottassakin, jatkoivat vielä eteenpäin.

Minä lämmitin saunaa sillä aikaa ja kun muut palasivat grillattiin iltaruuaksi vielä ribsejä. Kuvattiin myös tämän vuotinen “lapset puussa” -kuva, minähän varoitin, näitä tulee joka vuosi! 😛

Pitkä päivä ja paljon asiaa, illalla nukkumaan mennessä käytiin taas päivän asioita läpi, mitä hauskaa olikaan tapahtunut. Kun puhuin soutamisesta, Oscar alkoi nauraa: “Se tapahtui eilen!” 🙂 Kieltämättä vähän samanlainen olo itselläkin, täydellinen kesäpäivä täynnä ihania tapahtumia ilman mitään kiirettä, vain rentoa saaressa oloa ja perheen yhteistä aikaa. ❤

12.5.2017 Kauden ensimmäinen Högholmen ja täydellinen purjehdus sinne

Engine run: 1h

10 NM

Uskomattoman kylmää on kyllä ollut, edelleenkin! Jopa lunta satoi viikolla, siis lunta! Ja toukokuussa!! Entistä enemmän hämmästelen, mitä järkeä tässä maassa asumisessa onkaan! Silti päätimme perjantaina lähteä merelle. Ja onneksi päätimmekin!

Satamasta lähtiessämme tuuli sellaista viittä metriä sekunnissa. Ja aika kylmä tuuli kyllä olikin! Pakkailtiin silti venettä ja valmistauduimme lähtemään. Kumivenekin pääsi mukaan, moottori ei sopinutkaan sille ajateltuun telineeseen, joten se jäi vielä tältä reissulta kotiin.

Lähdimme kohti Kantvikin väylää ja Högholmenia. Lapset menivät aika pian sisälle, me nostimme purjeet, mutta jätimme ykkösreiviin, tuuli yltyi koko ajan. Kantvikin väylällä yli seitsemää metriä sekunnissa, Högholmenin edustalla parhaimmillaan jopa 9,9 m/s! Ja oi että Galatea kulki mukavasti! Ja oi että meillä oli täydellinen miehistö! Kryssittiin Kantvikin väylää. Lapset olivat sisällä ja meillä oli oikeesti tosi hauska kryssi menossa, vauhtia tosi hyvin ja mukavasti tekemistä, niin pysyi lämpimänä. “Venda!” huusin aina sisään ja lapset vaihtoivat sohvalta toiselle, ilman yhtään kolahteluja, kaatumisia tai edes riitelyjä. Aivan täydellistä! Näin helpoksiko nää purjehdukset tosiaan menee! 😉

Saavuttiin Högholmenille ensimmäisenä, myöhemmin tuli toinenkin vene paikalle. Lapset olivat nukahtaneet jossain vaiheessa, kryssimisen päätyttyä, ja olivat herätessään supernälkäisiä! Niinpä äkkiä kalaa paistamaan ja syötiin leipää ja kuhaa, mielettömän herkullista! NJK:n viiri (styyran saalinkiin, muistutteli wikipedia) laitettiin vasta ruuan jälkeen, toinen vene juuri tuli satamaan ja olivat jo ehtineet ihmetellä, mitä pummeja olemmekaan. Selitys nälkäisistä lapsista upposi kuitenkin. 🙂

Käytiin vielä seikkailemassa saaressa, mielettömän reippaita kalliokiipeilijöitä olikin lapset! Aivan hämmästyttävä ero viime kesään, nyt molemmat kiipeilivät kallioilla, Hedda välillä jopa aika kauhistuttavan näköisesti, kun oli pakko isoveljen perässä pysyä. Ja illalla nukkumaan mennessä Oscar kertoi, että parasta koko päivässä oli, kun sai seikkailla saaressa. ❤

11.9.2016 Talkoo-aamupäivä ja kotiin

Engine run: 15 min

10 NM

Kyllä Heddan tauti luultavammin on enterorokkoa, konsultoin Mialtakin, joten myös virallinen lääkärin arvaus on enterorokko. Tosin Hedda ei Mialle suostunut suuta aukaisemaan, joten jäi minun kuvailujen varaan tämä diagnoosin teko. 🙂 Toivo elää kuitenkin, että olisi lievänä, kitalaessa kaksi pistettä, käsissä ja jaloissa ei ole rakkoja, tosin ilmeisesti niitä kutittaa, kun Hedda itse raapii niitä ja yöllä rauhoittui vain jalkapohjien hieromiseen. Pahintakin vaihtoehtoa googlailin ja laskeskelin, tauti kestää alle viikon, itämisaika 3-7 vuorokautta, kaksi lasta. Eli pahimmillaan olisi ensin tässä tämä viikko Hedda kipeänä ja sitten ensi viikolla Oscar… Mutta ei nyt manailla pahinta, voihan tämä mennä helpollakin ohi!

img_0484-1

Aamu otettiin aika rauhallisesti, lapsetkin nukkuivat puoli kahdeksaan! Tehtiin hyvät pekoniaamiaiset ja nautittiin oikein rauhallisesta aamusta. Lämmin ja aurinkoinen aamu. Aamulla oli pienet talkoot, saunalla siirrettiin pölkkyjä toiselle puolelle, jotta kuivuvat talven aikana paremmin ja sahailtiin ja pilkottiin isoimpia vähän inhimillisemmiksi. Tai no, muut tekivät. Minäkin olin kovasti menossa talkoisiin, mutta Hedda alkoi kaivata syliä, joten piti priorisoida. Isolla porukalla saivat kuitenkin hommat tehtyä tosi nopeasti, maissipalkalla! 🙂

img_0489

img_0491

img_0493

img_0498

Laiturilla vielä juoruiltiin isommalla porukalla ja lapset pääsivät leikkimään. Weckströmeillä oli katuliituja mukana, kallioihin syntyi hienoja taideteoksia. Hyvä idea, meilläkinhän on liituja, mutta täällä maalla rajallisesti asvalttia piirtää, niillähän voi kallioillekin taiteilla! Hedda nukahti lopulta ja otti päikkärit laiturilla. Syötiin lounas ja lähdettiin kotimatkalle.

img_0499

img_0500

Viikonlopun punkkisaldo kolme; perjantaina ja lauantaina Heddan poskella kävelyllä, lauantaina Oscarin olkapäässä aivan mikroskooppisen pieni punkki kiinnittyneenä jo. Huh, kyllähän näköjään tänä kesänä ja nimenomaa Högholmenilla niitä on!

img_0501

img_0502-1

img_0503

Nostettiin purjeet heti, itäpuolelta ulos ja purjeet ylös. Kovaa mentiin ja kivaa oli! Tuuli vaihteli 6-9 m/s, niin hauska keli! Oscar oli väsynyt, meni hyttiin ja nukahti sinne. Hedda oli ensin hetken ulkona, meni sitten itsekin hyttiin ja hetken kävi Oscarin vieressä nukkumassakin. Ei kuitenkaan kauhean pitkiä unia ottanut, vaan tuli taas pitämään meille seuraa. Välillä hieman enemmän huutaen, välillä ihan rauhassa ja jopa ihania juttuja höpötellen. Temperamenttinen tyttö, tunnelma vaihtuu sekunnissa aivan toiseen äärilaitaan, keneltäköhän perinyt tämän? 😉

img_0509

img_0512-1

Kantvikin väylällä rauhoittui, tuulikin hieman tyyntyi ja leppoisaa myötätuulta purjehdittiin. Störsvikiä kohden käännyttäessä saatiin kuitenkin taas huippu loppukiri. Mutta kyllä kai se kausi alkaa olla loppupuolella, satamassa Johan oli jo ottanut Faysta purjeet pois! Surullinen näky!

10.9.2016 Haaksirikkoiset Högholmenilla ja business-purjehdusta

Engine run: 1 h

9 NM

Tänään aamulla oltiin sitten tehokkaita, normaalien aamutohinoiden kanssa samaan aikaan siivottiin venettä, keitettiin perunoita perunasalaattia varten, laitettiin lounasta sekä maihin että merelle ja pakattiin selviytymispakkausta päivää varten. Leppoisa aamu siis. 😉

img_0445

img_0452

Macki lähti hakemaan vieraita Porkkalasta, me jäätiin lasten kanssa tyhjään saareen. Rauhallista meillä olikin! Joutsenia lensi tosi paljon saaren yli laulaen. Otettiin sauna tukikohdaksemme, siellä tänään mökkeilimme. Vähän sahattiin ja kannettiin puita, syötiin lounasta ja Hedda nukahti päikkäreille. Oscarilla oli tosi tylsää ilman Heddaa! Niin se isoveli valittaa, että Hedda pilaa kaikki leikit, mutta kun nyt kysyi minulta: “miten leikitään yksin?” 🙂 Hienon purjeveneen Oscar kyllä piirsi, purjeet ja ruori ihan selkeinä! Ainakin näin äiti-silmillä. 😉

img_0456

img_0457

img_0459-1

img_0461

Macki ja vieraat kävivät purjehtimassa pienen lenkin, osa vieraista oli ensimmäistä kertaa purjeveneessä. Nousi kuitenkin aika sankka sumu, joten eivät hirveän pitää purjehdusta tehneet. Me saimme seuraa, ennen kuin Galatea palasi laituriin, tuli parikin venettä. Iltaa kohti veneitä tuli koko ajan lisää, nyt jopa kymmenen venettä saarella! Kovasti olivat kuulemma vieraat tykänneet purjehduksesta.

img_20160910_111023

img_20160910_120706

p_20160910_122736

p_20160910_122747

img_20160910_123537

p_20160910_124537

p_20160910_130216

p_20160910_130257

img_0409

img_0464-1

img_0468

Vieraat saunoivat, jonka jälkeen grillattiin ja syötiin koko porukalla. Paljon olivat ostaneet ruokaa. Jättivät loput meille, joten tuntuu, että meillä on nyt enemmän ruokaa kuin eilen tänne lähtiessä!

img_20160910_142000

img_20160910_142155

img_20160910_142428

Anegada tuli myös ja kyllähän Oscar nautti taas saadessaan Anabelista leikkikaverin! Niin hyvin sujuivat lasten leikit, että halusi jäädä leikkimään siksikin aikaa, kun kävimme heittämässä vieraat takaisin Porkkala Marinaan. Hedda nukahti matkalla Porkkalaan, mutta valitettavasti heräsi myöhemmin illalla vielä ja nyt on taas pieniä ongelmia nukahtaa. Lääkettä taas annettu, toivottavasti saadaan edes jotenkin kaikki nukuttua!

img_0475-1

p_20160910_183136

img_0476

img_0477

Hedda on siis kipeänä. Kuumetta (ilmeisemmin, edelleen se mittari puuttuu, mutta kyllä kuumeinen taitaa olla!) ja jotenkin surkeana koko tyttö. 😦 Kuulinkin, että Siuntiossa on liikenteessä enterorokkoa, joka alkaa flunssan oireilla. Googlen kertomat muutkin oireet, vatsakipu, jalkojen ja käsien kutina, täyttyvät myös, mutta mitään näkyviä rakkoja ei vielä ole. Äh, toivottavasti ei olisi enteroa! Omakohtaista kokemusta taudista ei ole, mutta ei kuulemma mukava tauti.

img_0478

img_0479

Osa kuvista @Daria Chemerevskaya, @Ivan Turovets, @Dinh Thien Phuc Tran. Thanks a lot!

9.9.2016 Viikonloppu alkaa – Högholmenille

Engine run: 0,5 h

10 NM

Perjantai, perjantai! Vähiin käyvät viikonloput tällä kaudella, niinpä ei ollut epäselvää mitä tämän viikonlopun ohjelmaan kuuluu! 🙂 Aurinkoinen ja kaunis ilma, kesäisiä päiviä on tarjottu tällä viikolla.

img_0416

 

Tuuli silti mukavasti, 3-6 m/s matkan aikana. Nostettiin Kantvikin väylälle päästyämme purjeet ja lähdettiin kryssimään. Oi että sitä tunnetta kun moottori sammutetaan! Lapset saivat katsoa vähän liikaa videoita ja syödä vähän liikaa keksejä, mutta ei sillä niin väliä, me saatiin purjehdittua oikeen kunnolla! Puolessa välissä vaihdettiin paikkaa, minä ohjaamaan ja Macki huolehtimaan purjeista. Kivaa oli, todella kivaa!

img_0405-1img_0406-1

 

img_0407-1

 

Hedda muuten viime sunnuntaina oppi riisumaan itse pelastusliivit, oltiin juuri rantautumassa, katsahdin Heddaan ja tyttö istuu ilman liivejä! Ei yhtään niin hieno taito! Todella vahdittava on siis mimmi tällä hetkellä! Minulta muuten kyseltiin, miten lapset pärjää veneen kallistuessa. No, alla kuva, aika tyynesti osaavat pitää pöydästä kiinni, etteivät putoa! 😀

img_0404img_0408

 

Högholmenille tultiin tyhjään saareen. Huomenna ilmeisesti pitäisi tulla niin Fayn kuin Anegadankin, mutta nyt toistaiseksi aivan tyhjää on! Syötiin ruoka, juotiin kahvitkin rauhassa lasten leikkiessä legoilla. Hedda vaikutti hieman väsyneeltä ja ehkä jopa kuumaltakin ja valitteli kurkkua. Kuumemittari vaan on kulkeutunut jossain vaiheessa kotiin, joten arviolla mentiin. Annoin Panadolia, jolloin olo kohentui huomattavasti. Silti illalla nukahti Heddaksi hämmästyttävän aikaisin ja hämmästyttävän helposti. Toivottavasti ei nyt tule kunnolla kipeäksi, raukka pieni! 😦

img_0403-1img_0418

 

img_0420-1

 

Illalla käytiin vielä lasten kanssa seikkailulla saaressa Mackin pestessä venettä. Oscar on polleana kun osaa ja saakin jo seikkailla itsekseen, kunhan ei mene korkeille kallioille eikä rantaan tai laiturille ilman liivejä. Hedda osaa todella hienosti kulkea kallioilla ja poluilla! Ihan hämmästelin, välillä saattoi kompastua tai liukastua, mutta nousi ylös ja jatkoi matkaa. Mieletöntä, miten yksivuotias kehittyykään yhdessä kesässä! Lupailee helppoa kesää ensi kaudeksi. 😉

img_0423img_0427

 

img_0428img_0429

 

img_0432-1

 

Huomenna Macki käy business-purjehtimassa ulkomaisten vieraidensa kanssa. Me yritämme sen aikaa keksiä tekemistä saaressa ilman Galatea-tukikohtaa. Toivottavasti ei sada kaatamalla ja toivottavasti kukaan ei keksi alkaa saunoa heti aamusta! Näiden varaan olen hieman huomisen onnistumisen laskenut. 🙂

img_0435img_0437-1