26.5.2017 Kalamaja

Aamupäivä meni töitä tehdessä, palavereissa ja sorsia ruokkien omalla veneellä. Sen jälkeen lähdettiin keskustaan. Tällä kertaa oltiin tosi reippaita ja mentiin bussilla. Jatkoa varten muistiin, ainakin bussi 8 kulkee Piritaan ja keskustan väliä. Ja ensi kerralla tiedämme myös, että vielä Olümpiakeskuksen jälkeen tulee kaksi muutakin pysäkkiä, jotka ovat lähempänä satamaa. 🙂

Bussimatka itsessään tietenkin oli seikkailu lapsille. Myöhemmin kävi ilmi, että toisen meistä ei olisi tarvinnut maksaa, sillä alle kolmevuotiaan kanssa pääsee aikuinen ilmaiseksi Tallinnan busseissa. Tätä ei tietenkään pelkkää venäjää puhuva bussikuski alkanut meille selvittämään. 😀 Jäätiin pois Virukeskuksen kohdalla ja suuntasimme vanhan kaupungin läpi Kalamajaan. Uusi alue, tai uusi siltä osin, että sinne nyt rakennetaan paljon, vanhan kaupungin kyljessä. Ja tosiaankin näkemisen arvoinen paikka. Vähän epäselvä, muutaman kerran jo mietittiin, että olemmeko ollenkaan enää koko Kalamajan alueella, mutta sitten taas löysimme itsemme kartalta.

Paljon vanhoja puutaloja, osa aika ränsistyneessä kunnossa, toisia selkeästi kunnostettu. Paljon rakenteilla olevia kerrostaloja sekä juuri valmistuneita, modernia designia. Sekaisin siis kaikkea. Ja keskellä kaikkea oli Kalamajan tori. Perinteisiä torikojuja, vihanneksia, marjoja, villasukkiakin. Torin sisällä pieniä laatikoita, joissa sitten oli erilaisia putiikkeja, ruokaa, mausteita, leluja, vaikka mitä! Selkeästi kuitenkin alakerta enemmän painottunut ruokaan, oli myös isot liha- ja kalakaupat.

Syötiin sushia, lapset tilasivat nuudeleita, mutta innostuivat silti odotellessa syömään minun sushini! No, olin kyllä ihan tyytyväinen, jatkossa voi siis miettimättä mennä sushille eikä tarvitse olla nakit ja ranut vaihtoehtoa tarjolla. 🙂 Viimeksi siis kun testattiin, ei sushi kelvannut. Kehitystä tässäkin suunnassa tapahtunut.

Yläkerrassa sitten oli muitakin kauppoja, krääsää, mutta myös käsityökauppoja, kivan näköisiä lastenvaatekauppoja ja antiikkia. Löytyi myös outlook-myymälä, mistä hamstrasin Heddalle aika paljonkin vaatteita, hänen kaikki paitansa ovat aivan yllättäen jääneet pieneksi. Nyt on taas jotain mitä päälle pukea, ja halvallakin sai!

Kävelimme pitkin ja poikin Kalamajan katuja, seikkailimme rakennustöiden välissä ja ihailimme taloja. Kävimme kahvilassa kivassa pienessä kahvilassa, terassilla tarkeni jopa varjossa.

Kalamajaan tutustumisen jälkeen istuimme pitkään Toomparkissa. Söimme Kalamajan torilta ostettuja mansikoita ja kirsikoita ja pelasimme palloilla. Yritimme muka vähän ottaa lepoa, mutta uudet pallot ja iso nurmikenttä oli aivan vastustamaton yhtälö! 🙂

Kaikki olimme aivan väsyneitä kun lähdimme puistosta. Oscarille olimme suunnitelleet potkulaudan ostamista, pyörä kun ei enää mahdu veneeseen mukaan. Koko päivän oli poika jaksanut kulkea, aina välillä kysynyt, että missä se scootteri-kauppa nyt on. Niinpä kaikesta väsymyksestä huolimatta jaksoimme vielä Virukeskukseen. Onneksi ensimmäisestä urheiluliikkeestä löytyi, ja olihan onnellinen poika! Ihmeen hyvin osasi heti potkutella, alkoi rohkeasti ottaa enemmän vauhtia ja nostipa molemmat jalatkin kyytiin. Taitava poika! Toki illalla satamassa tuli vähän takapakkia, kun yritti vähän liiankin hienoja temppuja, kaatui ja polvet auki. Ehkä olisi pitänyt ostaa myös polvisuojat!

Syömässä käytiin tässä Kalev Jahtklubin ravintolassa. Jos haluaa hyvää ruokaa Tallinnassa ja jaksaa nähdä vähän vaivaa, voi tätä ravintolaa kyllä suositella! Nyt ehkä kolmesti käynyt siellä, eikä kyllä ole tuottanut pettymystä. Tämän päivän carpaccio ja ankka oli kyllä taas hyvää!

Piritan satamassa rakennetaan juuri uutta laituria, joten täällä on vähän rakennustyömaat kesken, eikä meidän laituriin tule sähköä eikä vettä. Ei pitäisi toki olla mitään hätää, kummankaan suhteen. Ilmeisesti laiturin pitäisi valmistua ihan lähiaikoina, mutta muutama suomalainen vene tässä on käynyt ihmettelemässä, minne voivat veneensä jättää. Yksi joutui ilmeisesti kääntymään pois, kun tilaa ei ole.