2.9.2017 Sådö

Engine run: 0,5h

15 NM

Todella rauhallinen ja laiska aamu Galateassa. Oscar tosin heräsi jo puoli seitsemältä, mutta nukkui sentään sinne asti! 12 tunnin yöunet! Me muut jatkoimme vielä nukkumista/nuokkumista, Oscar sai katsoa videoita, kaikki tyytyväisiä! 😀 Ulos selvisimme vasta kymmenen aikoihin, Hedda ei meinannut silloinkaan jaksaa lähteä. Mitähän tää tyttö on teini-iässä, kun nyt jo valvotaan myöhään ja aamulla ei meinata selvitä minnekään? 😉

Aamupäivä tutustuttiin sitten Lähteelään. Ihan mukava paikka, ei mitenkään hurmannut ja jättänyt lähtemätöntä vaikutusta, mutta ei myöskään mitään tänne ei koskaan enää -fiilistä. Kaunista kalliomaisemaa oli ja pieni uimaranta. Kävimme kävelyllä myös lintutornin suuntaan, mutta matkaa olisi ollut kuulemma muutama kilometri, joten emme lähteneet tornille asti. Syksyn tuntee kyllä metsässä. Mukava syysilma oli, aika harmaata ja vilpoisaa, ei kuitenkaan vielä kylmää. Lounaan jälkeen lapset onkivat vielä laiturilla ja juotiin kahvit.

Paljon tuli veneitä satamaan puolen päivän aikoihin, me teimme tilaa laiturissa. Nostimme purjeet, me spinnun ja Fanny genaakkerin. Tuuli oli taas kevyt, mutta tänään ei ollut aallokkoa. Hyvä spinnupurjehdus meillä oli! Jiipitkin sujui tänään hyvin, ei sähellystä eikä kestänytkään mitenkään älyttömän kauan. Toki keli oli niin kevyt, etten itseäni ihan mielettömän hyväksi voi tituleerata, mutta parempaan suuntaan!

Me valitsimme sisäreitin, sillä olimme jo melkeen menossa kotiin. Katsoimme vielä uudestaan säätiedotuksia ja koska sunnuntaiksi luvattu kova tuuli oli siirtynyt enemmän iltapäivään, päätimme sittenkin jatkaa purjehdusta ja ottaa vastaan esitetty kutsu Sådöön. Suunnitelman muuttumisesta johtuen teimme yhden turhan spinnun laskun, mutta saatiinpa harjoitusta lisää, onnistui ihan hyvin nostaa spinnu suoraan piikistä kansiluukun kautta.

Sisäreitti kuitenkin osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi ja heti Stickelandetin jälkeen tuuli loppui. Sinnittelimme kuitenkin Vormön puoleen väliin, jiippasimme kahdestikin, kunnes laskimme purjeet ja tulimme loppumatkan moottorilla. Fannylla oli ulkoreitillä tuuli riittänyt ihan perille asti.

Sådössä vietimme ihanan iltapäivän ja illan. On tämä vaan niin kaunis paikka! ❤ Lapset ehtivät hetken leikkiä yhdessä ja me aikuiset kahvitella. Tänään lapset menivät ajoissa nukkumaan ja jopa Hedda nukahti helposti! Macki ja Marcus kävivät vielä grillaamassa maissia ja aikuisten iltapala nautittiin tänään Fannyssa. Isot kiitokset jälleen kerran kaikesta Fannyn miehistölle!

1.9.2017 Lähteelä

Engine run: 0,5 h

12 NM

Lopultakin perjantai! Ensimmäinen työviikko takana, paluu arkeen sujui lapsilla todella helposti, aikuisilla ehkä hapotti enemmän. Vanhuus! 😀 Tänään sydän huusi merelle, ja heti töiden jälkeen irrotimmekin köydet.

Kevyttä tuulta, nostettiin kuitenkin heti purjeet. Annoimme moottorin kuitenkin avustaa meitä Kantvikin väylälle asti. Kantvikin väylällä saimme hieman lisää tuultakin ja hetki mentiin todella mukavassa sivutuulessa reipasta yli kuuden solmun vauhtia. Minä tosin laitoin juuri tuon ajan ruokaa, nämä iltapäivän lähdöt yleensä tarkoittaa vauhdissa syömistä.

Tuuli lännestä, joten lähdimme itää kohti. Porkkalaan, mutta tavoistamme poiketen emme Högholmenille, sillä s/y Fanny oli myös lähtenyt merelle ja sovimme purjehtivamme Lähteelään. Uusi paikka kaikille, kummatkaan eivät ole täällä aikaisemmin käyneet.

Kantvikin väylän päässä nostimme spinnun ja näimmekin Inkoon suunnasta tulevan Fannyn. Keli oli kuitenkin aika rasittava. Tuuli todella kevyttä, siinä 2-3 m/s, mutta aallokko tosi isoa! Purjeet paukkuivat ja lepattivat, stora hakkasi puolelta toiselle ja koko vene keikkui aika lailla! Sinnillä silti jatkettiin!

Aivan loppumatkasta päästiin sentään vähän suojaan aallokolta ja lopultakin oli sellaista, kuin spinnulla kuuluisi kesäiltana olla; hiljaista, rauhallista liukumista auringon viimeisissä säteissä. 😉 Lämmintä oli kyllä vielä ihan auringonlaskuun asti!

Lähteelässä olikin yllättäen tosi paljon porukkaa! Täällä on siis kaksi laituria ja poijut. Tilaa vielä toki löytyi yksittäisiä paikkoja, sen verran isot laiturit, mutta odotin, että olisi ollut tyhjempää. Paljon ihmisiä, mutta silti ihan rauhallista. Kuulopuheiden mukaan syvyys riittäisi molemmissa laitureissa ja koko matkalta, mutta tämä tieto on siis nimenomaa kuulopuhetta, me jäimme ensimmäisen laiturin päähän ulkoreunalle.

Kello oli jo sen verran paljon, ettemme enää sen enempää lähteneet paikkaan tutustumaan, Macki ja Hedda kävivät pienellä kävelyllä. Oscar oli nukahtanut jo tulomatkalla, toivottavasti unta riittää aamuun asti! Heddaa taas ei meinannut saada nukkumaan ollenkaan, vaan jatkoi illanviettoa aikuisten seurassa.  Fanny rantautui viereen ja yhdessä joimme vielä iltateet Galateassa.