9.7.2017 Synttäripurjehdus Tammisaaresta kotiin

Engine run: 4h

45 NM

Tänään oli mun synttärit. Ja miten muuten voitaisikaan synttäreitä juhlistaa kuin lähtemällä merelle, tänään saatiin vielä vieraitakin mukaan! Mummo, vaari, Vilja ja Vellamo tulivat aamulla Tammisaareen, josta lähdimme aurinkoisessa, lähes helteisessä kelissä purjehtimaan Siuntioon.

Alkumatka tosin mentiin moottorilla, sen verran pitkä matka oli edessä, ettei sentään kryssimään jaksettu lähteä. Heti kuitenkin kun päästiin kääntämään kurssia kohti itää, nostettiin purjeet. Ensin genoa, mutta lähes heti vaihdoimme sen genaakkeriin. Olisi varmaan voinut purjehtia spinnullakin, ainakin paikoin olisi kulkenut sillä paremmin.

Saimme kuitenkin mukavan genaakkeripurjehduksen. Leppoista ja lämmintä. Tuuli oli koko päivän todella kevyttä, pyöri siinä 3 m/s paikkeilla ja saaristosta johtuen oli tosi vaihtelevaa. Välillä päästiin mukavaan vauhtiin, parhaimmillaan jopa yli kuuden solmun, mutta sitten jouduttiin taas jonkun saaren takia bläkään ja yritettiin etsiä tuulta. Mutta seurustella ehdimme ainakin, lämmintä ja mukavaa oli viettää hellepäivää yhdessä merellä! 🙂

Isä hoiti genaakkeria, Macki ohjasi, Vilja ja Vellamo toimivat loistavina kansimiehinä, genaakkerin nostot ja laskut hoituivat yhteistyöllä. Ehtivät tytöt myös hauskuuttaa lapsia ja auttaa ruokien kanssa, loistavia tehopakkauksia! ❤

Koko päivän purjehdus olikin, vaikka loppumatka ajettiinkin moottorilla. Miehistö kuitenkin vakuutti olevansa tyytyväinen päivään. Minä ainakin olen. Kiitos loistavasta syntymäpäivästä niin omalle miehistölle, Mackille, Oscarille ja Heddallekin ja myös vieraileville tähdille, äidille, isälle, Viljalle ja Vellamolle. Kiitos, teitte synttäristäni täydellisen! ❤

11.6.2017 Emäsalon lenkin treenit

Engine run: 1h

14 NM

Erilaiseen viikonloppuun kuului tietenkin myös erilainen sunnuntai. Tänään ei ollutkaan perhepurjehdusta, vaan treenausta. Galatea lähtee ensi viikonloppuna Emäsalon lenkkiin kisaamaan, joten kisamiehistö – Macki, Jan, Igor ja Henka – kokoontui aamulla satamaan fiksaamaan venettä kisakuntoon sekä treenaamaan kisaa varten. Me muut lähdimme viettämään hellepäivää Störsvikin uimarannalle.

Pientä laittoa tekivät, vaihtoivat mm. takastaagin alaosan vaijerin ohueen köyteen. Helpompi ja kevyempi käsitellä takastaagia kesken purjehduksenkin. Minä tietenkin olen kiitollinen kaikesta, mihin liittyy sanat “kevyempi käsitellä”. 🙂 Myös spinnun skuutteihin oli näköjään ilmestynyt uusia säätömahdollisuuksia. Nämä minun pikaisella vilkaisulla huomattu. 🙂

Kävivät Porkkalan selällä purjehtimassa, sen verran joka suuntaan, että pääsivät vaihtelemaan purjeita ja koko miehistölle tuli tutuksi Galatea ja purjeet. Ensi viikonloppuna tiedossa siis siirtopurjehdusta Helsinkiin ja takaisin sekä tietenkin itse kisa Emäsaloon.

7.5.2017 Kauden 2017 ensipurjehdus

Engine run: 15 min

25 NM

Hyvin meni ensimmäinen yö, ketään ei palellut tai pelottanut, tyyny toki meinasi illalla olla huonosti, sillä olin unohtanut lasten tyynyt kotiin! No, peitosta viikkaamalla sai ihan kelpo tyynyn, läpi meni. 🙂 Pitkä lista tulikin, mitä kaikkea on unohdettu noiden tyynyjen lisäksi.

Aamupalan jälkeen päätettiin lähteä purjehdukselle. Oscar puhui kovasti edelleen Högholmenista, lähdettiinkin Kantvikin väylälle päin. Purjeet nostettiin lähes heti. Alkumatkan Macki oli ruorissa ja minä hoidin purjeita. Ja nautin! Niin ihanaa olla pitkän tauon jälkeen merellä! Porkkalan selällä päätettiin kuitenkin kääntyä Högholmenin sijaan länttä kohti, hieman saarien suojaan. Aika raikas keli ulkona olikin! Sprayhoodin suojasta ei oikein vielä tajunnut, mutta kun lounaan aikoihin vaihdettiin ruorimiestä, tajusi, miten kylmä olikaan! Kyllä se meri on edelleen kylmä, pipoa sai kaivaa esille. Mutta niin hienoa siltikin! Pipo syvällä korvilla, hymy ulottuen korkealle korviin, heh!

Yhtäkkiä Macki huomasi, että yksi storan latoista on lähtenyt irtoamaan. Niinpä laskimme storan ennen kuin latta tippuisi kokonaan mereen. Olimme juuri tulossa Östra Långön kapeaan kohtaan, joten storan laskeminen osui oikeen hyvään paikkaan. Niin kaunista! Oscar tuli myös ruuan jälkeen ulos ja henkäisi: ” uskomattoman upeaa!” 😀 Otimme tietenkin kuvia “Vilman saaresta”, näytti saari olevan vielä pystyssä. 🙂 Emme enää nostaneet storaa, vaikka latta saatiinkin ongelmitta takaisin paikoilleen. Hyvin kulki pelkällä genoallakin, parhaimmillaan mentiin sellaista 6,5 solmun vauhtia. Ja tuulihan siis vaihteli 3,5 -6 m/s. Minä olin tosi tyytyväinen omaan purjehdukseeni! Vaihdettiin siis purjehtijaa siinä vaiheessa kuin Macki oli palellutettu ruorin taakse, ja ihan tajusin miten mun piti purjetta säätää ja hyvin sain vauhdin säilymään ja pysyin reiteillä. Taputus omaan selkään! 😉

Hedda nukkui pitkät päiväunet, lounaan jälkeen kotisatamaan asti. Oscar taas oli tosi reipas ja mukana purjehtimassa. Seurasi nopeusmittaria, ohjasi välillä ja auttoi rantautumisissa. Iso poika meillä jo! Tänä kesänähän pikkumiehistö tosiaan on 4,5 ja 2,5 vuotiaita, joten odotettavissa aika helppo ja kiva kesä, eikös? 😉

Raikkaan päivälenkin jälkeen tultiin kotisatamaan. Vielä rantautuminen vaatii hieman harjaantumista, nyt oli kyllä minulla vähän ruosteessa. Mutta eiköhän se siitä taas lähde sujumaan. Lauri ja Paula saapuivat juuri Charlottalle, mukanaan sisustustavaroita. Käytiin vielä porukalla ihailemassa miten kivaan kuntoon Charlotta tuleekaan, pääsee parin vuoden tauon jälkeen taas oikeaan loistoonsa!

Kotona Oscar totesi: “musta tuntuu kun meidän koko koti purjehtisi!” Niin tuttu tunne! 😀