21.7.2017 Sandhamn

Engine run: 15 min

0,5 NM

Eilisen pitkän päivän jälkeen, saatiin siis vene ankkuriin ja päästiin nukkumaan siinä puolen yön aikaan, Ruotsin aikaa siis. Melkein ehdin nukahtaa, kunnes Hedda alkoi oksentaa. Oikeesti?! Voisko olla enää parempaa saumaa?! Onneksi patjoille ei mennyt, mutta lakanat vaihtoon ja tyttö pesuvadin kanssa viereen nukkumaan. Siinä yön aikana sitten oksenteli tasaiseen tahtiin, lopulta enää sappinesteitä. Ja raukka itki tietenkin ja taisteli pesuvatia vastaan, onneksi nukahti aina oksentamisen jälkeen heti. Aamulla vielä kuuden jälkeen oksensi, sen jälkeen ei enää, tänään on ruoka pysynyt sisällä, vaikka tosi huonosti onkin syönyt mitään. Toivotaan, että tällä ohi, eikä lähde kiertämään mitään oksennustautia koko perheen läpi! On Hedda ollut tosi nuutunut ja väsynyt koko päivän, nukkunut kahdet päikkärit ja silti meni ajoissa nukkumaan ja nukahti heti.

Lähdettiin siis näiden loistavien yöunien jälkeen ankkuripaikasta Björköstä Sandhamniin. Tämän päivän suunnitelmissa oli vain lepoa ja helppoa eloa, siihen Sandhamn toimii oikein hyvin! Valittiin Sandmhamnin satama Lökholmenin sijaan sen vuoksi, että satamakirjan mukaan täällä olisi pesutupa, Lökholmenissa ei. Oksennuslakanat haluttiin luonnollisesti saada heti pestyä. Perillä selvisi, että oikeasti menee juuri toisin päin, KSSS:n pesutupa on nimenomaan Lökholmenin puolella, ei täällä. Täällä oli kuitenkin mahdollisuus maksaa hotellille 250 SEK koneellisesta ja saada pyykit takaisin puhtaina ja kuivattuina. Tartuin tilaisuuteen.

Aamukahville lähdimme rantabulevardille, Sandhamns glassigaste ställe -nimiseen kahvilaan. Lapset saivat jätskit, olivathan tsempanneet niin hyvin eilisen urakan. Hämmentävää oli, kun olimme kävelemässä kahville, käännyimme hotellirakennuksen kulman takaa, Oscar yhtäkkiä riemastui: “Hei! Tää on se sama paikka!!” En aluksi ollenkaan meinannut uskoa, että muistaisi, mutta jatkoi heti: “Täällä on sellainen pieni leikkipuistokin” ja kertoi jopa missä se leikkipuisto on, ihan oikein vielä! Ilmeisesti oikeasti muistaa viime kesältä asioita!

Hengailtiin rannassa ja leikittiin puistossa lounaaseen asti. Lounaalle lähdettiin Monrad´s Delikatessbutik -nimiseen liikkeeseen, joka siis nimensä mukaisesti oli samaan aikaan sekä ravintola, että ruokakauppa. Heidän lounastarjoilu alkoi vasta kahdeltatoista, mutta kannatti odottaa! Minä tilasin savustettuja katkarapuja ja olikin kyllä aivan taivaallista!! Ehkä parhaat katkaravut, mitä olen ikinä syönyt! Savu maistui juuri täydellisesti, sopivasti, mutta ei liikaa. Kerrassaan vain taivaallista! Lapset tilasivat onnellisena Skagen Toastin. Tarjoilija yritti vielä tarjota lihapullia, mutta Oscar oli päättäväinen, ei Skagen Toast se nyt olla pitää. Ja Oscar innostui kyllä annoksestaan aivan täysin, yhtä paljon kuin minä omastani. 🙂 Monta kertaa kehui, maistatti minullakin, kun on niin hyvää! Hedda väsähti ennen lounasta, nukahti ennen ruuan tuloa syliini, nukkui siinä niin kauan, että kehoitin Mackia syömään hänen ruokansa. Juuri kun olimme espressoja juomassa, Hedda heräsi ja kysyi ensimmäisenä oman lautasensa perään. Hirveä itku, kun kerroin, että syöty pois. Pieniä julmia tarinoita! 😀 Macki kävi ostamassa hänelle vielä yhden pienen leivän katkaraputäytteellä, joka tulikin pöytään nopeasti. Mutta kun leipä oli taas pöydässä, ei se maistunutkaan, peri pientä nokkaisua vain.  Mutta siis, jos tulette Sandhamniin, syökää Monradissa! Ja jos haluatte jotain aivan täydellistä, tilatkaa savustetut katkaravut!

Lounaan jälkeen lähdettiin veneelle lepäämään, Hedda nukahti uudestaan. On hän jotenkin puolikuntoinen tänään ollut, vaikka ei ole oksentanutkaan enää. Mietin, että olisikohan voinut tulla matkapahoinvointia eilisestä matkasta ja tämän päivän vetämättömyys olisi johtunut juuri siitä oksentamisesta ja huonosti nukutusta yöstä? Pidän itse peukkuja tämän puolesta, se ei ainakaan tarttuisi muihin! 😛

Iltapäivällä käytiin sitten pieni kierros siellä turistialueen takana, niitä ihania taloja katselemassa. Ja olihan ne pysyneet aivan yhtä ihanina! Mulla on hieman ristiriitainen suhtautuminen tähän paikkaan. Saari on mitä kaunein, mutta satama… Todella ahdasta ja meluisaa, levotonta. Palvelu satamassa on kaikin puolin hyvää ja ystävällistä, ei sentään mitään Hanko-meininkiä, mutta silti niin täynnä ja niin meteliä. Ja kaiken huipuksi vielä suihkuista ei tullut lämmintä vettä, ei ihan täysiä pisteitä tälle satamalle kyllä voi antaa… Ehkä huomenna voisi siirtyä jonnekin rauhallisempaan paikkaan.

20.7.2017 Utö – Sandhamn

Engine run: 2h

90 NM

18 tunnin purjehdus tänään! Lähdettiin aamusta – lasten vielä nukkuessa – ylitykselle, Utösta Sandhamniin. Luvattiin kevyttä keliä, joten jännitimme riittääkö tuulet. Ja kevyttä olikin, mutta purjehtimaan silti päästiin!

Nostettiin heti purjeet, mutta jo aika pian huomattiin, että purjeilla päästään, jos koukataan vähän etelän kautta. Näin päätimme tehdä, vähän lisää matkaa, mutta muutenkin niin pitkä matka, että kivempi silti purjehtia

Tuuli oli siis kevyttä, 2-5 m/s ja tuulen suunta vaihteli. Hetken ajoimme moottorilla keskellä merta, otimme takaisin menetettyä kurssia. Loppumatkasta nostimme genaakkerin ja saimme loppukirin, parhaimmillaan genaakkerilla seitsemän solmua!

Lapset pärjäsivät älyttömän hyvin! Muutaman kerran tuli kysymys, milloin ollaan perillä ja kerran toivomus, voitaisiinko mennä jo kotiin. 😀 Tyytyivät sitten vastaukseen, että kyllä, purjehditaan edelleen kun menette nukkumaan. Mutta siis täytyy hämmästellä, miten hyvin jaksoivat! Maailman kaunein ääni on kyllä kun nämä kaksi kikattavat yhdessä! ❤

Jos lapset sitten pärjäsivät hyvin, mutsi ei niinkään. Täytyi taas todeta, ettei minusta olisi valtamerien ylittäjäksi! Tai suhtautuisikohan siihen toisin jos heti tietäisi että näin mennään viikkotolkulla? Kyllä otti minulla koville! Alkoi väsyttää aivan uskomattoman paljon ja usko loppua, että Ruotsin rannikkoa löytyy ollenkaan! Että jos aika tässä kultaa muistot ja myöhemmin elvistelen, että mukavastihan ne ylitykset menee, niin saa muistuttaa, että minä olen tämän miehistön heikoin lenkki!

Macki siis jaksoi kipparoida lähes koko päivän. Hatunnosto! Sitkeä kippari meillä onkin! ❤

Kaunis auringonlasku saatiin. Lapset nukahtivat, minä selvisin ulos ja saatiin parisuhdepurjehdusta mitä romanttisimmissa maisemissa. Niin kaunista, auringon jo laskettua, alloille jäi kimaltelemaan kultaiset, liilat ja vaaleanpunaiset värit.

Ei enää näin myöhään edes käyty katsomassa Sandhamnia, vaan jäätiin suosiolla Björköön ankkuriin. Huomenna taidetaan ottaa aika rennosti!

12.7.2016 Sandhamn

Engine run: 4 h

25 NM

Tänään lähdettiin aikaisin! Meidän sisäiset kellot taisi olla vielä Suomen ajassa, joten ihan huomaamatta oltiin jo seitsemän jälkeen matkassa! Vaikka tiedossa oli aika lyhyt matkakin! 😀

Tultiin moottorilla, oli kapeita paikkoja ja yllätys yllätys! – vastatuulta. Nostettiin ensin genoa, mutta todettiin, ettei se vauhtia antanut ja vain keinautteli venettä, laskettiin se lähes saman tien. Kauniita maisemia oli silti, nautittiin niistä!

DSC_0320

DSC_0325

DSC_0333

DSC_0337

DSC_0346

DSC_0353

IMG_3621

IMG_3622

IMG_3627

Sandhamniin tultiin puolen päivän maissa. Kaikki ruotsalaiset siis vieroksuvat Sandhamnia, olisikohan paikallisille sama kuin Hanko tai Nauvo meille? Pitihän se kuitenkin tulla katsomaan, että mikä tämä on, kun tästä kuitenkin niin paljon puhutaan. Sandhamnin satama on iso, mutta jo aikaisin täynnä. Mooringlinojen kanssa sählättiin vähän, niin minä mutta myös satamatyttö. Tyttö päästi keulan jatkuvasti osumaan laituriin, onneksi sentään puureunat laiturissa! Otimme tytön osoittaman mooringlinan, mutta koko vene meni vinottain vieden ainakin kolmen veneen paikan ja lisäksi sillä linalla ei venettä saanut kiristettyä, vaan tuulenpuuskat painoivat laituria vasten. Niinpä omatoimisesti vaihdoimme mooringlinaa, ja saimme Galatean lepäämään kauniisti. Aikamoista sähläystä oli vähän kaikkien satamaan saapuminen.

IMG_3629

IMG_3631

IMG_3633

IMG_3636

Turisteja on paljon ja satama on turistirysä, mutta muuten Sandhamn yllätti kauneudellaan. Talot olivat sellaisia, että olisin halunnut kuvata ne kaikki! Lähekkäin, mutta ei todellakaan suorissa riveissä, vaan limittäin ja lomittain. Niin kaunista saaristolaismiljöötä! Suoraan ruotsalaisuuden ytimestä, aivan ihanan näköistä! Käveltiin läpi kylää, pienillä kujilla ja välillä epäilin olevani toisten takapihallakin! 🙂 Sandö on kyllä nimensä veroinen, välillä rattaiden työntäminen oli suorastaan mahdotonta pehmeässä hiekassa!

IMG_3655

IMG_3664

IMG_3669

IMG_3670

Sandhamnin ravintoloita kehuttiin, mutta me lopulta laitoimme ruuat veneessä, kahvilla sentään käytiin ihanassa Garden Cafessa. Oi miten sympaattinen pihakahvila! Lapset valitsivat jätskit, mutta kun meidän vohvelit tulivat, päättivät molemmat, että vohvelit olisi sittenkin kivempi. 🙂

IMG_3678

IMG_3680

IMG_3683

Tänään on ollut kyllä oikea hellepäivä, jonka pari sadekuuroa on katkaissut, mutta kuurojen jälkeen on helle taas jatkunut. Sandö on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, vaikka turisteja on paljon ja ymmärrän kyllä miksi satamasta ei välttämättä niin paljoa tykätäkään. Jotain välimerellistä tunnelmaa, kuin oli myös Vaxholmenissa. Ja kävelyllä löytyi asuinalue, jonka talot toivat mieleen Australian. Ja kuitenkin ollaan “vain” Ruotsissa! 🙂

IMG_3685

IMG_3687

IMG_0028

IMG_0031