17.10.2018 Galatea nostettu

Kausi 2018 päättyi tänään, Galatea on nostettu. Hyvä kausi meillä olikin, mutta kirjoitan koonnin kaudesta paremmalla ajalla ja ajatuksella.

Aamulla Macki lähti jo ennen kuutta satamaan, me lasten kanssa oltiin seitsemältä satamassa. Lapset halusivat lähteä katsomaan nosturia ja mielettömän reippaasti heräsivät aamulla aikaisin ja aamutoimetkin meni aivan ongelmitta!

Pilkkopimeässä, autojen valokeiloissa, nostimme Galatean. Lapsille oli tosi seikkailu, pimeässä satamassa taskulamppujen kanssa, aamiainen syötiin veneen alla.

Kävin viemässä lapset päiväkotiin – Oscarkin tämän syyslomaviikon päiväkodissa – ja tulin takaisin satamaan. Macki oli sillä aikaa pessyt pohjan. Macki vaihtoi öljyt, ajoi jäähdytysnesteet ja pesi kannen. Minä sain siivottua kokonaan sisältä, siivousten lomassa hoidin myös palavereja ja töitä. 😅 Siivoamaan tsemppasin itseäni ajatuksella: mitä paremmin nyt siivoan, sitä nopeammin keväällä pääsemme merelle!

Vielä pitää käydä masto purkamassa ja viemässä suojaan, vedet tyhjentämässä ja peittelemässä. Mutta hyvin saatiin jo tänään tehtyä! Kotona siivous jatkui, huomenna tulee syyslomavieraita. Hyvä, että tulevat, tulipa kerrankin heti purettua kassit ja vietyä Galateasta kannetut tavarat paikoilleen. Mutta olipa päivä!

14.10.2018 Purjehduskauden päätös ystävien kanssa

Engine run: 2,5 h

15 NM

Tänään tuli se luvattu kaunis syyssää. Aurinko paistoi aamusta alkaen ja oli tosi lämmintä. Tänään saatiin myös kaksi moottoriveneellistä kavereita seuraksi. Aamupalalla keskusteltiin, että meidänkin pitäisi ostaa myös moottorivene, kun “kaikilla muillakin on purjevenen lisäksi moottorivene!” Vilpittömästi luulin, että nää “kaikilla muilla”-keskustelut koskee pienempiä asioita! 😅

Bergströmit ja Weckströmit tulivat siis moottoriveneillä Elisaareen. Varmastikin ennätykset, Galateassa lounasti 12 henkeä! Hyvin mahduttiin, hieman porrastettiin ja päästettiin lapset katsomaan videoita keulapiikkiin sillä aikaa kun aikuiset söivät.

Lapset tekivät myös majoja metsässä ja kalastivat haaveilla. Me saimme apua purjeiden irrottamisessa ja viikkaamisessa. Tehtiin siis heti aamusta päätös, että myötätuulesta huolimatta tullaan moottorilla kotimatka ja viikataan purjeet päivänvalon aikaan suojaisassa Elisaaressa.

Oli kyllä todella mukava päivä! Kiitos seurasta Weckströmit ja Bergströmit, kausi on hyvä päättää ystävien kanssa! ❤️

Kotimatka ajettiin tosiaan moottorilla, mutta oltiin tosi reippaita, saatiin purettua ja pakattua tosi paljon ja tyhjennettiin venettä. Keskiviikkona nosto.

7.10.2018 Talkoilua Högholmenilla ja kotiin

Engine run: 1h 45 min

12 NM

Ennusteiden mukaan sunnuntaina piti sataa koko päivän, mutta odotettua mukavampi keli oli. Meidän aamutoimien aikaan lähti molemmat muut veneet. Aamupalan jälkeen lähdettiin hieman ulkoilemaan ja tekemään syystalkoita, tyhjenneettiin – intendetin pyynnöstä toki – saunan takaa vesitynnyrit, putsattiin ne ja vietiin varastoon odottelemaan ensi kesää. Ihan parhaat talkoot lasten mielestä, sai löträtä vedella, hyppiä vesilätäköissä ja kaataa ämpärikaupalla vettä!

Kun tynnyrit oli tyhjennetty, lähdettiin mekin kotimatkalle. Tuulta ei ollut lainkaan, 1-2 m/s, joten tultiin moottorilla koko matka. Pikkalanlahdella iski yhtäkkiä uskomattoman kylmä, sormet aivan jäässä, kun makkaroita kävi laittamassa. Mutta edelleenkään ei satanut, joten odotettua parempi ilma kylmyydestä huolimatta.

Niin piristävä Högholmenin reissu! Lapsia ei meinattu saada lähtemään ollenkaan pois, haikealta tuntuu, että todennäköisesti päästään tälle ihanalle saarelle ensi kerran vasta keväällä. Oscar asetti tavoitteen; tänä vuonna vieraskirjan merkintöjen mukaan oltiin kauden kolmannet vieraat Högholmenilla, johon Oscar totesi, että ensi vuonna pitäisi olla ensimmäisenä. 😀

30.9.2018 Moottorilla kotiin

Engine run: 2h 30 min

16 NM

Nyt oli lämpimämpi yö, satoi vettä ja tuuli kyllä, keulaköydet narisivat, mutta ei palellut. Aamupuuron jälkeen lähdettiin kotimatkalle. Tuuli ei ollut ihan niin kovaa, mitä oli luvattu, mutta kyllä puuskissa 11m/s. Tultiin moottorilla koko kylmä kotimatka. Minä siivosin ja pakkasin sisällä, Macki körötteli kylmässä. Tuuli tosi kylmä.

Kyllä alkaa olla Galatealla yksinäistä laiturissa! Muutamia veneitä vielä sentään seurana,  suurin osa kuitenkin jo rannalla, pressujen alla odottamassa talvea.

23.9.2018 Vauhdikas kotimatka

Engine run: 1h

20 NM

Bejarholmenissa unet maistuivat! Normaalistihan lapset on heti seitsemän aikoihin hereillä, tänä viikonloppuna aamuvirkuimmatkin heräsivät vasta puoli yhdeksän aikoihin! Aamupalan jälkeen käytiin vielä hetki saaressa, saatiin aivan mahtavia savustettuja katkarapuja. Kyllä on ruuat ollut tänä viikonloppuna enemmän kuin kohdallaan ja kunnia siitä ei kuulu lainkaan minulle!

Katkarapuherkuttelujen jälkeen purettiin kaikki kiinnitykset, moottoriveneestä nostettiin kaksi ankkuria (joo, meillä olikin poijun lisäksi kaksi ankkuria! Ilmankos pysyikin niin hyvin! :D) ja springit irroteltiin styran springiä lukuunottamatta. Länsituuli  puhalsi vielä aika kovasti. Vielä kerran isot kiitokset, meidän oli niin hyvä olla Bejarholmenilla! ❤

Paikallistuntemuksen rohkaisemana tultiin Halsholmenin ja Grundsön välistä, kapea väylä ja kiviä merkattu karttaan, mutta hyvin mahduttiin eikä mitään kommelluksia sattunut. Sillsundetin kautta Barösundiin, alkumatka tultiin moottorilla. Hiljaista oli merellä, varmaankin myrskyn vuoksi ei veneitä oikein ollut liikenteessä. Barösundissa nähtiin merikotka ja lossin jälkeen vastaan tuli iso sotalaiva.

Barösundin jälkeen nostettiin purjeet, tuuli 8-10 m/s, myötätuulta. Kivaa vauhtia tultiin! Paluumatka oli pelkästään hauska, aaltoja ei ollut muodostunut hirveän isoja ja tuuli, vaikka tulikin suoraa takaa, antoi hyvät vauhdit. Kivaa oli! Pakko kyllä myöntää, ettei myrsky minulle ja lapsille paljoa tuntunut, niin hyvin kapteeni piti taas veneen kiinni ja reitit ja sääennusteet hallussa.

Ensi viikonloppuna on isojen veneiden nosto, joten kotisatamassa olikin sitten paljon porukkaa tyhjentämässä veneitään. Pehmittelytaktiikkani on toiminut, kyllä nyt näyttää erittäin todennäköiseltä, että venytetään kautta lokakuun puolelle ja otetaan Parppeilta joku oma nosto. Ei millään malta vielä lopettaa! Kausi on ollut ihana ja pitkä, mutta niin on taas pitkä talvikin edessä, joten vielä vähän!

9.9.2018 Aamuvarhainen kotimatka

Engine run: 2 h 15 min

15 NM

Viikonlopun paluumatkalle lähdettiin todella aikaisin ja tultiin moottorilla koko matka. Ei siis kotimatkasta paljoa muuta kerrottavaa kuin että mielettömän kaunis aamu! Ja kylmä! Macki ajeli kotiin, minä jatkoin vielä hetken makoilua kunnes lapset heräsivät ja alettiin aamutohinoihin.

Kotisatamasta miehet lähtivät suoraan Hämeenlinnaan ja Ahveniston radalle, missä saivat ajaa Alfalla radalla ja ihailla lujaa meneviä autoja. Me Heddan kanssa käytiin mimmien reissulla, Heddan toiveiden mukaisesti sushille. Ja shoppailtiin myös sekä käytiin ostamassa karkkia ja kahvilla.

8.9.2018 Sieniä ja punkkeja hakemassa Elisaaressa

Engine run: 3h

17 NM

Aamulla Macki ja lapset olivat reippaita ja osallistuivat pukkitalkoisiin. Minä kävin kotona hakemassa keittiön pöydälle unohtuneen leivän. Ei sillä, että ruokaa ei olisi tarpeeksi, mutta sääli se olisi hyvä leipä kotona kuivattaa. 🙂 Oscar pääsi kuin pääsikin talkoissa traktorin kyytiin, unelmien täyttymys! Heddakin kävi kyydissä, mutta ei ollut ihan yhtä innoissaan eikä tärkeänä, piti vain isoveljen perässä päästä hänenkin. Hyvä paikka saatiin talvelle, nyt on pukki paikoillaan, vaikka ei vielä nostoa tai talvea haluakaan ajatella. Ihan hieman ehkä alkaa kuulostaa siltä, että kapteenikin pikkuhiljaa puhuu lokakuun purjehduksista… Ehkä tästä vielä tehdään pisin kausi koskaan. 🙂

Talkoiden jälkeen irrotettiin köydet ja lähdettiin merelle, tosin ilman päämäärää vielä. Matkalla selvisi, ettei Anegada pääsekään lähtemään mihinkään, joten harmi vaan treffit peruuntui. Tuulta ei oikeastaan ollut, joten ajeltiin moottorilla Kantvikin väylälle ja mietittiin mitä tehdään. Kantvikin väylän eteläpäässä näytti olevan purjehduskisat ja väylällä kyytiimme liftasikin lähdöstä myöhästymässä oleva pieni katamaraani. Heillä ei ollut moottoria ja olivat joutuneet bläkään. Hinasimme katamaraanin lähtöpaikalle ja pääsivät luultavammin vielä mukaan kisaan.

Lähdimme Inkoon väylälle länttä kohti. Matkalla harkitsimme Stora Fageröä, mutta siellä oli laituri lähes täynnä, eikä 2m syväyksellä oikein uskalla mennä kuin ihan laiturin päähän. Jatkoimme siis eteenpäin ja tulimme Elisaareen. Aika paljon on veneitä, tilaa toki paljonkin, mutta ei mitenkään tyhjä satama.

Lähdimme metsään katsomaan löytyisikö sieniä. Viime vuonnahan poimimme täältä valtavasti mustia torvisieniä ja kanttarelleja. Tänä vuonna näitä herkkuja ei löytynyt, mutta Pohjanmesisieniä oli paljon. Näin siis sienioppaan avulla tulkitsin ja kun monessa paikassa kuvat ja kasvupaikka täsmäsivät, uskalsimme poimia ja jopa syödä. Toivottavasti en myrkyttänyt perhettäni! 😀 Maku oli kyllä todella mieto, joka ehkä selittää, että sieniä oli metsässä paljon, eikä oikeat sienestäjät ole niitä vielä hakenut.

Ja punkkeja kerättiin! Huh, Heddalta löytyi selästä kävelemästä yksi, Mackilta kaksi, Oscarilla jalalla kävelemässä yksi ja vielä illalla niskaan kiinnittyneenä yksi. Ihana olla metsässä! :S

7.9.2018 Perjantain iltalenkki

Engine run: 1h

15 NM

Perjantai. Joten töiden jälkeen satamaan, mutta lauantain pukkitalkoot hieman rajoittivat vaihtoehtoja, minne mentäisiin. Toki satamakapteeni lupasi siirtää meidänkin pukin, jos emme talkoisiin tulisi, mutta päätimme tällä kertaa olla vastuullisia ja osallistua talkoisiin. Kiitos tarjouksesta kuitenkin. 🙂

Merelle piti silti päästä, joten irrotettiin köydet ja nostettiin purjeet Kantvikin väylälle päästyämme. Kevyellä myötätuulella mentiin Kantvikin väylää eteenpäin, miettien samalla mihin mentäisiin. Ruoka laitettiin ja syötiin myötätuulessa. Purjehdittiin Porsön katsomaan, olisiko sinne voinut jäädä yöksi, mutta totesimme että liian suoraan sisään tuuli. Menomatkan kevyehkö 4-5 m/s tuuli yltyi juuri tuolloin, joten ei kiinnostanut rantautua kapeaan salmeen.

Käännyttiin takaisin ja todettiin, että tullaan kotisatamaan yöksi. Paluumatka taittui nopeasti 6-9 m/s tuulessa. Ja niin kaunis oli auringonlasku merellä! Romanttisille perjantai-illan treffeille Macki mut vei. ❤ Lapset olivat sisällä melkeen koko purjehduksen, leikkivät välillä vähän turhankin vauhdikkaita leikkejä. Auringonlaskun jälkeen tultiin kotisatamaan, laitettiin iltapalaa ja pedit ja jäätiin odottamaan huomisen aamun talkoita. Oscar varsinkin innokkaana!

2.9.2018 Tuulettoman viikonlopun tuuleton kotimatka

Engine run: 1h 45 min

10 NM

Rauhallinen aamu hiljaisella Högholmenilla. Yöllä satoi taas vettä, aamulla oli uskomattoman kaunis usva. Hämähäkin seittejä vene täynnä. Vaikka en kutojista kauheasti välitäkään, niin kauniita kasteen keränneet seitit ovat.

 

Koska tuulta ei luvattu lainkaan, annettiin lasten leikkiä hetki saaressa ja lähdettiin köröttelemään kotia kohti. Moottorilla siis tänäänkin. Tuulet eivät tänä viikonloppuna olleet suotuisat, mutta ihana oli olla merellä! Kotimatkalla nähtiin hylje.

19.8.2018 Elisaarta ja genoalla kotiin

Engine run: 45 min

15 NM

Veneen täydeltä naurua. Tähän huomioon tänään heräsin, eikä se ollut yhtään huono herätys. Pojat aloittivat leikit heti herättyään ja iloinen kikatus kaikui varmaan muihinkin veneisiin, pahoittelut siitä! 🙂 Hedda liittyi tietenkin heti poikien seuraan, sen verran kivalta leikki kuulosti.

Aamupäivän ulkoilimme Elisaaressa. (heh, oikolukuohjelma herjaa sanaa ulkoilimme ja ehdottaa tilalle mulkoilimme! :D) Yöllä ja aamulla satoi ja koko aamupäiväksihän oli luvattu sadetta. Meillä kävi kuitenkin tuuri ja sade loppui aamutouhujemme aikana eikä enää loppupäivänä satanut ollenkaan. Puimme tietenkin takkeja mukaan, mutta yllättävän lämmintä olikin.

Keräiltiin tammenterhoja grillikatoksen luota, keinuttiin ja pelattiin jalkapalloa. Lasten painostuksesta suostuin hakemaan uimapuvut veneeltä ja niihän ne oikeasti meni uimaan! Hedda halusi niin kovasti näyttää Walterille, miten on oppinut uimaan kellukkeilla, että juoksi suoraan uimaan. Pojatkin tosi reippaina perässä. Hetki uitiin ja leikittiin uimarannalla, aurinko alkoi koko ajan lämmittää enemmän ja enemmän. Uinnin jälkeen ei enää takkeja tarvinnut pukea päälle.

Lounaan jälkeen lähdettiin kotimatkalle. Barösundiin päästyämme nostettiin pelkkä genoa, kovaa myötätuulta, aivan suoraan takaa. Tuuli vaihteli koko matkan aikana 6-12 m/s, mutta myötätuulena ei tuntunut pahalle edes kovimmilla tuulilla. Kylmä ei ollut, auringon mennessä pilveen kaipaili kuitenkin pitkähihaista paitaa päälle. Degeröfjärdillä oli aika kovaa allokkoa, 10m/s tuulta ja pelkkä genoa. Aika lailla pomppivaa oli meno Degeröfjärdin yli, mutta lasten mielestä se oli vain hauskaa. 😀

Minä purjehdin Stora Fageröstä Stora Halsöön, Macki nukkui univelkaansa pois sisällä. Lapset leikkivät välillä sisällä ja välillä ulkona. Kiva kotimatka oli! Onneksi lähdettiin. Jos oltais eilen tultu kotiin ja katsottu tämän päivän sääennusteita, ei varmastikaan oltais lähdetty minnekään. Nyt saatiin kuitenkin kiva purjehdus ja hauskoja hetkiä Elisaaressa. Vielä kerran isot kiitokset Walterille, olet aivan superhyvä gasti!