20.8.2017 Kotimatka

Engine run: 15 min

10 NM

Ihanan aurinkoinen ja lämmin aamu! Aamupala sitlodanissa, se täydellinen paikka ihmisen nauttia aamupalaa! ❤ Otettiin rennosti, tiskattiin, tyhjennettiin kumivenettä ja kello oli taas melkein yksitoista, kun käytiin kiittelemässä s/y Stellan miehistöä seurasta. Mukava oli tutustua!

Lähdimme kotimatkalle, Oscar nukahti sisään, Hedda hetken kuluttua ulos. Hedda toki hetken kävi ohjaamassakin. Me nostimme purjeet heti ja kyllä taas kulki Galatea niin mukavasti! Varauduimme kryssiin, mutta tuulikin juuri täydellisestä suunnasta, sivutuulta, pääsimme Upinniemeen tosi hyvällä vauhdilla ja todella kivuttomasti! Mietimmekin, jatkaisimmeko eteenpäin ja tulisimme kotiin vasta alkuviikosta. Pääsemme siis juhlimaan häitä pohjanmaalle ensi viikonloppuna, joten kotiin olisi silti tultava ja sukuloimaan ja juhlimaan lähdettävä.

Käännyimme silti Kantvikin väylälle kotisatamaa kohti. Ja ihan hyvä ratkaisu vaikutti olevan, sen verran innokkaasti lapset sitten koko loppupäivän leikkivät naapurien kanssa, iltaan asti. Kantvikin väylällä tuuli suoraan takaa. Emme kuitenkaan enää noin lyhyeksi ajaksi jaksaneet spinnua nostaa, vaan purjehdimme virsikirjaa. Mukavasti kulki näinkin.

Koko matkan tuuli noin 6-7 m/s, paitsi Pickalan lahdella sitten alkoi lähestyä jo 10 m/s, juuri sopivasti rantautumista ajatellen! 😉 Kaikki meni kuitenkin hyvin, saatiin rauhassa purjeet laskettua ja rantauduttua ilman mitään häslinkiä.

Ensi viikonlopusta tulee sitten ensimmäinen viikonloppu sitten huhtikuun, ettemme ole merellä. Huimaa! Syy on toki mitä mukavin, veljeni häät. Kesäloman purjehdukset todennäköisesti nyt kuitenkin oli tässä, yritän saada aikaiseksi vielä koostetta kesälomasta viime vuoden tapaan.

14.8.2017 Kotiin 32 päivän jälkeen

Engine run: 1h

75 NM

Tuttuun Taalintehtaan tapaamme, lähdimme ajoissa liikenteeseen ja tultiin kotiin asti. Joku vissiin voisi kertoa, että on tossa matkan varrella kivoja paikkoja pysähtyä, myös tähän suuntaan tullessa. 😉 Kuuden maissa heräsimme, puoli seitsemältä oltiin liikenteessä. Kaunis aamu, hienoa sumuakin!

Alkumatka tultiin kuitenkin moottorilla, tuuli oli sen verran kevyttä. Minä menin takaisin sisään jatkamaan vielä hetkeksi unia. Kauaa en tosin ehtinyt nukkua, heti seitsemältä Oscar tuli innoissaan haastamaan Afrikan tähteen. Pelattiin sitten aamupalalla pari peliä.

Aamupalan jälkeen nostettiin purjeet ja minäkin kömmin ulos. Aurinko paistoi, mutta aamu oli aika viileä. Päivän mittaa sitten lämpeni, lopulta tarkeni ihan shortseissa ja ilman hupparia. Suomi-olosuhteita siis parhaimmillaan! 😀

Oli kyllä tosi hyvä purjehdus! Olimme ensin hieman ajatelleet jäädä Munckshamniin, mutta niin mukavasti kulki Galatea, ettei vaan malttanut lopettaa! Hangon kohdalla nostettiin spinnu ja pidettiin hauskaa spinnun kanssa. Tuuli vaihteli kevyen aamun jälkeen 7m/s paikkeilla. Ja parhaimmillaan saatiin myötätuuleenkin nyt nopeusmittari ylittämään kahdeksan solmua! Lounaan jälkeen molemmat lapset nukahtivat päikkäreille ja Galatea vain lensi! Todella hauskaa! Jonkin verran muitakin liikenteessä, kivaa oli ohitella spinnun kanssa. Pidettiin myös takana tuleva 40-jalkainen genaakkerilla tuleva vene kaukana, ei saavuttanut meitä!

Barösundissa laskettiin spinnu, vaihdettiin genoaan, mutta pidettiin spinnupuomi silti. Aivan suoraan myötätuulta ja Barösundin mutkat ja saaret takasivat, että tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelivat aika paljon.

Kotisatamaan tultiin kuuden jälkeen iltapäivällä. Näköjään aika lailla 12 tuntia Taalintehdas-Siuntio purjehdus ottaa. Hitaampi alkumatka rokotti sen, että kaikesta hauskanpidosta huolimatta matka-aika ei huomattavasti parin vuoden takaiseen parantunut. Eikä oikeastaan Charlottallakaan tehtyyn matkaan verrattuna. Mutta tärkeintä olikin tämä täydellisen hauska purjehdus!

32 päivää tämän vuotinen pitkä lomapurjehdus kesti, lähdettiin 14.7. ja palattiin 14.8. 🙂 Videoita eri paikoista on vielä tulossa, Mackilla jäänyt vähän leikkaamiset rästiin. Niitä on nyt jo ilmestynyt vanhempiin postauksiin. Lapset olivat innoissaan kun tunnistivat kotisataman! Ja innoissaan, kun tultiin kotiin ja tunnistivat kotikulmat. Ja tunnissa saivat ensimmäisen huoneen jo siihen kuntoon, ettei meinannut nukkumaan mahtua! Taitolaji kai toikin! 😀

9.7.2017 Synttäripurjehdus Tammisaaresta kotiin

Engine run: 4h

45 NM

Tänään oli mun synttärit. Ja miten muuten voitaisikaan synttäreitä juhlistaa kuin lähtemällä merelle, tänään saatiin vielä vieraitakin mukaan! Mummo, vaari, Vilja ja Vellamo tulivat aamulla Tammisaareen, josta lähdimme aurinkoisessa, lähes helteisessä kelissä purjehtimaan Siuntioon.

Alkumatka tosin mentiin moottorilla, sen verran pitkä matka oli edessä, ettei sentään kryssimään jaksettu lähteä. Heti kuitenkin kun päästiin kääntämään kurssia kohti itää, nostettiin purjeet. Ensin genoa, mutta lähes heti vaihdoimme sen genaakkeriin. Olisi varmaan voinut purjehtia spinnullakin, ainakin paikoin olisi kulkenut sillä paremmin.

Saimme kuitenkin mukavan genaakkeripurjehduksen. Leppoista ja lämmintä. Tuuli oli koko päivän todella kevyttä, pyöri siinä 3 m/s paikkeilla ja saaristosta johtuen oli tosi vaihtelevaa. Välillä päästiin mukavaan vauhtiin, parhaimmillaan jopa yli kuuden solmun, mutta sitten jouduttiin taas jonkun saaren takia bläkään ja yritettiin etsiä tuulta. Mutta seurustella ehdimme ainakin, lämmintä ja mukavaa oli viettää hellepäivää yhdessä merellä! 🙂

Isä hoiti genaakkeria, Macki ohjasi, Vilja ja Vellamo toimivat loistavina kansimiehinä, genaakkerin nostot ja laskut hoituivat yhteistyöllä. Ehtivät tytöt myös hauskuuttaa lapsia ja auttaa ruokien kanssa, loistavia tehopakkauksia! ❤

Koko päivän purjehdus olikin, vaikka loppumatka ajettiinkin moottorilla. Miehistö kuitenkin vakuutti olevansa tyytyväinen päivään. Minä ainakin olen. Kiitos loistavasta syntymäpäivästä niin omalle miehistölle, Mackille, Oscarille ja Heddallekin ja myös vieraileville tähdille, äidille, isälle, Viljalle ja Vellamolle. Kiitos, teitte synttäristäni täydellisen! ❤

1.7.2017 Siivouspäivä

Viikonlopuksi ennustettiin kovaa tuulta, jopa myrskyä. Puhuttiin 20m/s tuulesta ja 7 metrin aalloista. Niinpä me jäimme perjantaina poikkeuksellisesti kotiin. Tuuli ei tosin ainakaan meillä kotona niin pahalta edes tuntunut, joten en ole vieläkään varma, oliko se järkevä päätös. 🙂

Tänään oli pakko päästä kuitenkin edes satamaan ja meren äärelle. Niinpä otimme tänään Galatean siivouspäivän. Ihan hyvää kyllä teki siivota sekä sisältä että ulkoa, pääsääntöisesti minä siivosin sisällä ja Macki kiillotti ulkona.

Aika kylmä ja harmaa päivä. Lapset onkivat (ei saalista), pyöräilivät ja söivät metsämansikoita.

Huomenna lähdetään päiväretkelle, ja jotta päästään heti aamusta matkaan, jäimme veneeseen yöksi.

25.6.2017 Juhannuksen päätös – kotiinpurjehdus

 

Engine run: 30 min

10 NM

Aamupäivä vietettiin taas mökkeillen Högholmenilla, leikittiin ja nautittiin auringosta. Aika kylmä tuuli puhalsi heti aamusta asti, ettei varsinaisiin hellefiiliksiin päässyt. Veneitä taas lähti pikkuhiljaa aamupäivän aikana, mutta tulipa yksi uusikin, jossa sopivasti oli Oscarin ikäinen poika ja toinen vuoden ikäinen. Oscar sai siis hetkeksi kaverin ja aika nopeasti leikit käynnistyivätkin.

Lounaan jälkeen mekin lähdimme matkaan. Tuuli oli yltynyt, nostimme purjeet, mutta heti ykkösreivillä. Tuuli vaihteli koko matkan 9-12 m/s välillä, myös aallot oli aika kovat. Lapset menivät heti sisälle, vähän näytti jo, että kova keli pelotti, mutta vakuuttelivat, ettei pelottavaa ollut. Nukahtivat kyllä molemmat, joten saattoi se olla väsymystäkin.

Meillä oli kiva purjehdus! Ihan mielettömän hauskaa! Vauhti pysytteli koko ajan seitsemän solmun yläpuolella, käytiin 8 solmussakin! Ja kuitenkin aika vaivattomasti mentiin, ei mitenkään äärirajoilla-fiilis ollut, pelkästään hauskaa. Tähän hauskuuteen oli hyvä päättää juhannus. Mielettömän mukava juhannus meillä olikin!

28.5.2017 Kotimatkan genaakkeripurjehdus

 

Engine run: 3,5h

55 NM

Kapteeni piti jälleen lupauksensa ja niinhän me seitsemältä lähdettiin! Tosin Macki selvisi ihan itsekseen jopa lähdön ja me saimme jatkaa unta. Hedda nukkui jopa puoli yhdeksään! Alkumatka oli taas aivan tyyntä, joten menetimme nukkuessamme moottorimarssia. No okei, ehkä kaunista ja rauhallista aamua ja aamun Tallinnan laivat. 🙂

Sopivasti aamiaisen jälkeen oltiin sen verran ulkona, että päätettiin nostaa purjeet. Aluksi nostettiin normaalisti genoa, mutta sen verran mukava myötätuuli oli, että vaihdettiin lähes heti genaakkeriin ja tultiin koko matka sillä.

Lapset leikkivät enimmäkseen sisällä, heillä oli niin kivat leikit, että päätettiin olla stressaamatta ulkoilemisesta. Käväisivät toki (puolipakotettuna) ulkona, josta heidät pelasti nopea, mutta rankka sadekuuro. Sen jälkeen olikin salonkiin rakennettu maja ja söivät jopa lounaan majassa. 🙂 Välillä takakajuutasta kuului niin kummallisia ääniä, että oli aivan pakko käväistä katsomassa mitä he siellä tekevät. Tekivät kuperkeikkoja, kallistuksen vuoksi olikin hyvä alamäki, joten onnistui tosi vauhdikkaatkin kuperkeikat! 😀

Kaiken kaikkiaan oli kiva purjehdus tänään! Aika lämmintä jopa ihan keskellä Suomenlahtea. Ja rantautuminen oli jo lähes tuskallisen kuumaa kaikissa varusteissa! Tuuli yltyi pikkuhiljaa, enimmäkseen vaihteli siinä 5-7 m/s paikkeilla. Vauhti taas oli tasaista 7-8 solmun välillä.

Genaakkerilla päästiin myös koko Kantvikin väylä. Joka merkillä mietittiin, että joko nyt lasketaan, mutta sitten pystyikin jatkamaan. Ja pientä skabaa tietenkin taas, saavutettiin ja voitettiin Kantvikiin matkalla oleva Dufour 405. 🙂 Vaikka koko ajan mentiin hyvää vauhtia, oli purjehdus silti jotenkin niin vaivatonta! Pakko kyllä kehua Galateaa, on se kyllä hyvä vene purjehtimaan!

7.5.2017 Kauden 2017 ensipurjehdus

Engine run: 15 min

25 NM

Hyvin meni ensimmäinen yö, ketään ei palellut tai pelottanut, tyyny toki meinasi illalla olla huonosti, sillä olin unohtanut lasten tyynyt kotiin! No, peitosta viikkaamalla sai ihan kelpo tyynyn, läpi meni. 🙂 Pitkä lista tulikin, mitä kaikkea on unohdettu noiden tyynyjen lisäksi.

Aamupalan jälkeen päätettiin lähteä purjehdukselle. Oscar puhui kovasti edelleen Högholmenista, lähdettiinkin Kantvikin väylälle päin. Purjeet nostettiin lähes heti. Alkumatkan Macki oli ruorissa ja minä hoidin purjeita. Ja nautin! Niin ihanaa olla pitkän tauon jälkeen merellä! Porkkalan selällä päätettiin kuitenkin kääntyä Högholmenin sijaan länttä kohti, hieman saarien suojaan. Aika raikas keli ulkona olikin! Sprayhoodin suojasta ei oikein vielä tajunnut, mutta kun lounaan aikoihin vaihdettiin ruorimiestä, tajusi, miten kylmä olikaan! Kyllä se meri on edelleen kylmä, pipoa sai kaivaa esille. Mutta niin hienoa siltikin! Pipo syvällä korvilla, hymy ulottuen korkealle korviin, heh!

Yhtäkkiä Macki huomasi, että yksi storan latoista on lähtenyt irtoamaan. Niinpä laskimme storan ennen kuin latta tippuisi kokonaan mereen. Olimme juuri tulossa Östra Långön kapeaan kohtaan, joten storan laskeminen osui oikeen hyvään paikkaan. Niin kaunista! Oscar tuli myös ruuan jälkeen ulos ja henkäisi: ” uskomattoman upeaa!” 😀 Otimme tietenkin kuvia “Vilman saaresta”, näytti saari olevan vielä pystyssä. 🙂 Emme enää nostaneet storaa, vaikka latta saatiinkin ongelmitta takaisin paikoilleen. Hyvin kulki pelkällä genoallakin, parhaimmillaan mentiin sellaista 6,5 solmun vauhtia. Ja tuulihan siis vaihteli 3,5 -6 m/s. Minä olin tosi tyytyväinen omaan purjehdukseeni! Vaihdettiin siis purjehtijaa siinä vaiheessa kuin Macki oli palellutettu ruorin taakse, ja ihan tajusin miten mun piti purjetta säätää ja hyvin sain vauhdin säilymään ja pysyin reiteillä. Taputus omaan selkään! 😉

Hedda nukkui pitkät päiväunet, lounaan jälkeen kotisatamaan asti. Oscar taas oli tosi reipas ja mukana purjehtimassa. Seurasi nopeusmittaria, ohjasi välillä ja auttoi rantautumisissa. Iso poika meillä jo! Tänä kesänähän pikkumiehistö tosiaan on 4,5 ja 2,5 vuotiaita, joten odotettavissa aika helppo ja kiva kesä, eikös? 😉

Raikkaan päivälenkin jälkeen tultiin kotisatamaan. Vielä rantautuminen vaatii hieman harjaantumista, nyt oli kyllä minulla vähän ruosteessa. Mutta eiköhän se siitä taas lähde sujumaan. Lauri ja Paula saapuivat juuri Charlottalle, mukanaan sisustustavaroita. Käytiin vielä porukalla ihailemassa miten kivaan kuntoon Charlotta tuleekaan, pääsee parin vuoden tauon jälkeen taas oikeaan loistoonsa!

Kotona Oscar totesi: “musta tuntuu kun meidän koko koti purjehtisi!” Niin tuttu tunne! 😀

6.5.2017 Se kelluu!

Tänään alkoi kesä. Niin meidän galatealaisen ajanlaskun mukaan, mutta laittoipa luontoäitikin parastaan ja antoi täyden kesäpäivän kaikkien lumimyrskyjen ja jäätävien päivien jälkeen! Parhaimmillaan yli 20C!

Macki ja Lauri lähtivät heti aamusta satamaan, Charlotta laskettiin myös tänään. Me muut tultiin juuri sopivasti katsomaan, kun Galatea lipui laituriin, itse lasku missattiin. Kyllähän oli hienot fiilikset! Teki mieli hypähdellä!


Päivä meni kahta venettä rikatessa, kesästä ja hyvästä seurasta nauttien, minulla myös autossa istuen ja tavaraa satamaan kuskaten. Oli tosi mukava päivä, koko ajan touhuttiin. Ja lapset oli ihan mielettömän reippaita! Leikkivät niin hienosti yhdessä, kävivät vuorotellen molemmissa veneissä ja pärjäsivät kaikin puolin uskomattoman hienosti! Ylpeä olen!


Saatiin tosi hyvälle mallille molemmat veneet. Ei kuitenkaan saavutettu mun haavetta, että olisi jo tänään illalla lähdetty Högholmenille, sen verran pitkään rikauksessa kesti. Koska Oscar oli nukahtanut veneeseen, päätettiin jäädä silti tänne yöksi. Kauden ensimmäinen yö veneessä, aina yhtä hienoa! Tämä on aina ehkä vuoden hienoin päivä, pitkä odotus on ohi ja koko kausi edessä!

9.4.2017 Keväthommat aloitettu!

Kuukausi laskuun, jos normaalissa isojen veneiden aikataulussa lasketaan. Tosin alettiin jo miettiä omaa nosturin tilaamista, ainakin yksi vene olisi meidän lisäksi kiinnostunut laskemaan aikaisemmin. Katsotaan, äitienpäivälahjatoive on sama kuin viime vuonna; äitienpäiväkahvit merellä! 🙂

Lauantaina otettiin pressu pois ja purettiin telineet. Se on aina niin hieno hetki! Ja minulle se selkeä merkki, tästä kevät lähtee, selvisimme talvesta! Kohta päästään merelle! Lauantaina lähdimme juhlimaan ihanan tyttövauvan ihania ristiäisiä, joten jatkoimme hommia sunnuntaina.

IMG_3598

Tänään oli kuitenkin tosi kylmä! Ennusteet lupailivat +8 ja aurinkoa, oikeasti tuli tosi kylmä sumu ja parhaimmillaan +5! Hetki kuitenkin jaksettiin retkeillä. Macki aloitti pohjan hiomisen, me muut keskityttiin lähinnä eväiden syöntiin.

Tästä se kuitenkin lähtee!!

21.1.2017 Ulkoilua Störsvikissä

Ei merimaileja eikä moottoritunteja. Sentään niin pitkälle ei ole kasvihuoneilmiö edennyt – tai toisaalta me maantieteellisesti päästy – että tammikuussa vielä purjehduksesta kirjoittaisin. 🙂

img_2405

Oli kuitenkin niin mahtava ulkoilupäivä, että pakko kirjoittaa se tännekin muistiin! Aamupalan jälkeen lähdettiin satamaan katsomaan onko kaikki kunnossa. Kovia myrskyjä on ollut, toki väliaikatietoja ollaan saatu käymättä satamassakin. Hiljainen tammikuinen satama, aurinko paistoi matalalta, mutta miten paistoikin! Ja ehkä, ainakin hyvällä mielikuvituksella, jopa lämmitti hieman! Tarkistettiin Galatea, vessassa hieman jäätynyttä vettä, läpiviennit auki, mutta ilmeisesti unohdin pöntön pohjalla olevan venttiilin kiinni siivousta tehdessäni. Auts, toivottavasti ei tapahdu mitään, halkaise pönttöä tai mitään! :/ Muuten vene niin siistissä kunnossa, edes pölyä ei ollut paljoa kertynyt, hyvä että syksysiivouksen jaksoi tehdä kunnolla, keväällä pääsee helpolla! Muutama kuukausi…!

img_2409

img_2411

img_2422

Jatkettiin retkeilyllä. Aluksi lapset meinasivat vähän kitistä ja kylmäkin oli, kun eivät liikkuneet. Käveltiin “muumitalolle” (jostain syystä sataman aallonmurtajalla olevaa taloa kutsutaan meillä tällä nimellä) ja siellä perillä lapsetkin tajusivat retken hienouden! Uskaltauduttiin vähän jäälle, toki niin rantaan, että hyppäämällä olisi päässyt maihin, jos olisi pettänyt. Sen verran paljon on noita jäihin putoamisia taas uutisoitu, että me pysyimme kiltisti rannan tuntumassa.

img_2437

img_2445

img_2446

Syötiin eväitä yhdessä laiturin nokassa ja jatkettiin melontakeskukselle asti. Jopa Hedda jaksoi lähes koko matkan kävellä itse! Ihan loppumatkasta heittäytyi vapaamatkustajaksi, mutta olihan jo päikkäriaika ja pienen jaloille oli kyllä jo valtavasti käveltykin! Melontakeskukselta minä käännyin takaisin hakemaan autoa, muut jäivät syömään loput eväät. Iltapäivällä vielä saatiin ihanat serkut viikonloppulapsiksi! ❤

img_2453

img_2454

img_2456

img_2458

Jos on pakko talvi olla, tällaisia päiviä kiitos! 🙂