7.8.2017 Paradiset Finnhamn

Engine run: 1h

20 NM

Herättiin aurinkoiseen aamuun, heti aamusta alkaen oli mukavan lämmintä. Lähdettiin taas ensin ja syötiin aamupalaa matkalla. Nostettiin purjeet taas heti, mutta sama kuvio, ihan heti ei riittänyt tuulta purjehtimiseen asti. Moottorilla mentiin aluksi. Taas kerran ihastelin Dalaröä, niin kauniita ovat nimenomaa rannat ja ennen kaikkea mereltä katseltuna. Ihana kylä, palaan kyllä taas varmasti! ❤

Mietittiin eri vaihtoehtoja, minne suuntaan lähdettäisiin, Möjaan asti mentiin kuitenkin samaa väylää, joten tutkittiin sääennusteita ja satamia. Nostettiin genaakkeri. Tuuli oli tänään vain aika kummallinen. Alkuun oli aivan täydellistä, noin 5m/s myötätuulta, lämmintä ja mukavaa, leppoista menoa. Lapsetkin leikkivät kivasti yhdessä ja oli aivan täydellinen mielenrauha! Sitten tuuli muuttui hieman turhan vaihtelevaksi, välillä vain 1m/s, heti seuraavassa hetkessä 6m/s, eikä edes saaristo selittänyt. Tuulen suuntakin vaihteli aivan vastaavasti. Aika pitkään jaksettiin (varsinkin Macki jaksoi, minä taas laitoin lounasta ja pesin lasten hampaita yms. muutakin toimintaa purjehtimisen lisäksi) kuitenkin genaakkerilla mennä. Möjan kohdalla päätettiin lähteä sisäväylälle, täältä oli katsottuna muutama satama, mihin mahdollisesti voisimme mennä.

Päädyttiin Finnhamniin, jota tuttavallisemmin kutsutaan nimellä Paradiset. Moni on kertonut tästä satamasta ja kertomusten ja satamakirjan perusteella odotimme luonnonsatamaa. Yllätys oli melkoinen, kun perillä odottikin tosi pitkä ja hyväkuntoinen laituri ja jopa muutamia poijuja! Hetken hämmästeltiin, mutta päätettiin sitten ottaa vapautuva poiju ja kiinnittyä laituriin. Sähköt laiturilla on, jopa vettäkin saisi, mutta jollain litrahinnoittelulla. Laiturissa siis maksaa satamamaksu, veneen leveyden mukaan, sähkö maksaisi erikseen, mutta onneksi emme tänään tarvitse sähköä emmekä vettä. Ilmaiseksi edelleen voisi kiinnittyä muille rannoille sekä ankkuriin lahdelle.

Paradiset oli siis kaikkea muuta kuin luonnonsatama, porukkaakin on tosi paljon. Isommille lapsille on myös magee uimapaikka, ponnahduslauta ja kaikkea. Oli kuitenkin niin kallioinen ja jyrkkä ranta, että Oscar ja Macki kävivät nopeasti kahdestaan, Heddalla olisi hirveä halu ollut nimenomaa ponnahduslaudalle, mutta en kumma kyllä vielä päästänyt. 😀 Kiskalle maksetaan satamamaksu, vuokrattavana olisi niin kajakkeja kuin sup-lautojakin. Eli siis ei todellakaan luonnonsatama, mutta silti ihan kiva paikka ja hyvä tunnelma.

Syötiin jätskit ja lähdettiin käymään Idholmens Gård -tilalla, mistä voi ostaa tilan tuotteita. Matkaa satamasta on vain noin 500m. Tilalla näkyi myös kanoja ja possuja. Puodista ostettiin vihanneksia, kananmunia ja tosi hyvää hilloa juuston kaveriksi. Oi että mä rakastan kaikkia tilapuoteja! ❤

Illalla käytiin vielä kävelyllä saaren toisessa päässä, missä myös on satama, tarkalleen ottaen varmaan muutamakin. Siellä kuulemma on myös joku pieni elintarvikekauppa. Me kuitenkin olimme vain ihailemassa maisemia. Hedda nukahti selkäreppuun, Oscarillakin meinasi väsymys iskeä, mutta hienosti tsemppasi pieni mies! Saaren toisella puolella olevalla matkustajakodilla oli pieni leikkipuisto, siellä Oscar sai hetken leikkiä ja jaksoi taas kotimatkan kävellä. Hyttysten syötävänä! Niin paljon hyttysiä varjopaikoissa!

Sääennusteita tosiaan seurailtu tänään ja voi olla, että huomenna ylitetään Ahvenanmeri. Mahdollisia päiviä kai ennusteiden mukaan olisi muitakin, mutta huomenna pitäisi olla kaikin puoli mukava päivä ylittää, aurinkoinen lämmin ja lounaistuulta riittävästi. Mahdollisesti tulee siis tosi aikainen herätys ja aikainen lähtö sekä pitkä päivä. Mutta asenteella. Eikä ainakaan niin pitkä matka kuin tullessa! 😀

6.8.2017 Dalarö

Engine run: 1h

20 NM

Tankattu 31l

Kummallisia nämä sääjutut onkin! Lähdettiin harmaaseen, mutta todella tyyneen aamuun kohti Dalaröa, samaan aikaan aivan vieressä, mutta tuossa avomeren puolella, oli kuitenkin tuullut yli 10m/s! Dalaröön ihastuin viime kesänä ja minun toivomuslistalle kuului tänäkin vuonna päästä Dalaröön. 🙂

Tuulta ei tosiaan kuitenkaan oikein ollut, nostettiin purjeet heti, mutta todettiin, ettei näin kevyt myötätuuli oikein riittänyt purjehtimiseen, vaan ensimmäinen tunti ajettiin moottorilla. Purjehtimisen sijasta sitten laitettiin hyvää aamiaista eilisistä illallisen jämistä, katkaravuista ja lohesta levitettä leivän päälle, slurps! Alkoi myös sataa, joten lapset ja enimmäkseen minäkin pysyttelimme sisätiloissa. Tarjouduin kyllä tulemaan ulos, kastumaan solidaarisuudesta, mutta kapteeni (onneksi!) ei ottanut tarjoustani vastaan. 🙂

Tultiin väylää pitkin Dalaröön ja kyllä minäkin sentään sain kastua, sillä juuri ennen Dalaröä hetkeksi tauonnut sade alkoi uudestaan ja rankkana alkoikin! Purjeet ehdimme juuri laskea, puomisuojaa laittaessa hyvä jos eteensä näki, kun niin rankasti satoi! Ja rantauduttiin kaatosateessa ja lounasriisit hellella lähes pohjaan palaen, tyypillistä minua, yrittää tehdä montaa asiaa kerralla! 😀 Valittiin taas tuttuun tapaan Askfatshamn. Täällä siis puomit, kaksi venettä yhdessä välissä, mahtuu peruuttamallakin laituriin.

Sateen iltapäivällä hieman hellittäessä, lähdettiin käymään kävelyllä Dalarössa. Ja aivan yhtä ihana paikka tämä edelleenkin oli, kuin muistoissani! ❤ Ehdittiin leipomoon juuri vähän yli neljän ja ostettiin leipää ja pullaa. Dalarö Bakeri, aivan ihana leipomo, missä on myös kahvilakin, meni kiinni vain neljältä, joten kahville ei ehditty. Leipä odottaa vielä korkkausta, mutta pulla oli kyllä aivan loistavaa! Alkoi sataa uudestaan, kun oltiin kävelemässä Dalarön ihania pikkukatuja, ruokkimassa silmiä. Sateesta huolimatta kaunista! Ja Oscar keksi kyllä loistavan keinon saada Hedda kävelemään, aina kun neiti alkoi valittaa, ettei jaksa kävellä, Oscar innosti häntä: “tuu katsomaan, millaisia vesilätäköitä täältä löytyy!” Aivan rakkaita nämä sisarukset! ❤

Illalliseksi saatiin loistavia Frilundin lihapullia, yhteistyössä pappa&lapset. Äitiä nyt ei tietenkään kannata mainita, kun hän vain keitti spagut, teki salaatin, kattoi pöydän, keräsi pöydän ja tiskasi. 😉 Aika paljon tänään kuunneltiin sateen ropinaa veneessä, mutta sen verran sentään ehdittiin kävelyllä käydä, ettei seinille hyppelyä ja hermojen menestystä pahemmin tapahtunut. Tällaisen päivän jälkeen on toki paljon märkää vaatetta kuivumassa, onneksi on Webasto!

 

5.8.2017 Nynäshamn päivä 2

Arvonnan ja pohdinnan jälkeen päätimme jäädä Nynäshamniin vielä toiseksikin päiväksi. Tuuli kyllä jonkin verran, puuskaistakin oli, mutta ei siltikään mitenkään ihan älyttömältä tuntunut. Otettiin kuitenkin varman päälle ja levon kannalta ja jäätiin paikoillemme. Päivän aikana oli tosi mustia pilviä taivaalla ja välillä ryöpsähteli rankkojakin sadekuuroja, joten varmaan sään puolesta ihan hyväkin päätös jäädä tänne.

Täällähän on nyt menossa jotkut festarit, Nynäshamn Kalas. Ollaan siis saatu nauttia musiikista taas koko päivä. Mainostivat julisteissa “Vi som älskar 90-talet” ja esiintymässä oli siis takavuosien muusikoita. Yhtenä omien teinivuosien suosikki E-Type. Mutta kyllä nauratti! Joko mun musiikkimaku on kehittynyt tässä vuosien aikana tai sitten E-Type on vanhetessaan menettänyt teräänsä. Pakko nimittäin sanoa, ettei nyt kauhean hyvältä kuulostanut. Ei siltä, kenen musiikkia ois kannattanut korvalappustereoista yhdessä kavereiden kanssa fiilistellä! 😀 Heitinkö hukkaan nuoruudessani nekin hetket, mitä käytin E-Typen kuuntelemiseen?! 😀

Joo, ja päivästä sitten… Otettiin aika rauhallisesti. Käytiin kiertelemässä hieman kauppoja, tällä kertaa sentään jotkut kaupat olikin auki. Löydettiin yksi purjehdusvaatekauppa, jossa oli vielä hyvät alet menossa. Lapset saivat onget, joiden seurassa sitten viihtyivätkin tosi hyvin loppupäivän. Joku olisi saattanut luulla, että kalastivat, mutta oikeastihan tietenkin ruokkivat kaloja! 😀 Syöttinä oli tällä kertaa kinkkua (nää meidän syötit naurattaa mua itseänikin, milloinkohan tajutaan hommata vaikka niitä muovisia matoja?!), ja kun huomasivat, että pikkukalat tulevat koukusta syömään kinkut, eivät edes harmitelleet, etteivät saaneet kalaa, vaan uudestaan vaan laittoivat uutta kinkkua koukkuun ja katselivat kun kalat söivät.

Lounas ostettiin torin reunalta kioskilta, mutta juuri kun saimme ruuat, alkoi tosi kova ja kylmä vesisade. Siirryimme kioskin lipan alle syömään, kioskin pitäjä raahasi meille pöydänkin sinne. Hyvältä maistui silti siellä sateensuojassakin! Illalliseksi piti taas hakea savustamosta katkarapuja, myös Oscar toivoi niitä. Ja maistuihan ne taas hyvältä!

Illalla käytiin vielä lasten kanssa leikkimässä Hoppetossassa, eli Peppi Pitkätossun laivassa. Leikkipuistossa siis iso laiva, vastaava kun meillä Angry Bird -puistossa, mutta tämä on vain nimetty Hoppetossaksi. Hienosti lapset viihtyivätkin, Heddan meno kyllä välillä hirvittikin! Kiipeili ja laskeutui verkkoja pitkin vähän turhankin rohkeasti!

Sääennusteet hieman taas muuttuneet. Luultavammin jatkamme huomenna matkaa. Ysärimusiikki ehkä riittää tälle erää. 😀 Katsotaan kuitenkin sää vielä aamulla, juuri tällä hetkellä tuulee taas enemmän kuin koko päivänä on tuullut.

4.8.2017 Tuulen suojaan Nynäshamniin

Engine run: 0,5h

46 NM

Viikonlopuksi luvataan tosi kovaa tuulta, jopa 15 m/s. Mietimme, missä haluamme olla tuulensuojassa, Nyköping kävi mielessä, mutta päätimme silti purjehtia vähän pidemmälle, kun kerran hyvä purjehduskeli tänään oli. Otettiin tähtäimeen Nynäshamn, mutta katsottiin matkan varrelta muitakin vaihtoehtoja.

Ja joutuinhan matka tuli tällä tuulella! Alkumatkan tuuli vielä aika maltillisesti 7 m/s paikkeilla, myötätuulta. Aluksi nostettiin vain genoa ja purjehdittiin sillä. Kun tuulen kulma hieman muuttui ja saatiin vähän jo sivutuultakin mukaan, nostettiin myös stora, mutta viritettiin taas genoalle puomi ja tultiin virsikirjalla suurimman osan matkaa.

Oli taas tosi kaunis reitti, mutta jälleen tosi kapeita kohtiakin! Osittain oltiin samaa väylää menty jo etelän suuntaan, jopa minä muistin reittiä. 🙂 Välillä kyllä kävi niin kapeaksi, että hirvitti, mutta hyvin mahduttiin ja onnistuttiin tulemaan purjeilla kaikki kapeatkin kohdat. Joissain tiukoissa kurveissa rullattiin genoaa pois ja taas kivien jälkeen takaisin ulos. Aktiivista purjehtimista siis. 🙂

Lapset oli varmaankin Kolmården-päivästä väsyneitä ja nukahtivat lounaan jälkeen molemmat. Lounaaksi muuten kokeilin tänään couscous-halloumisalaattia ja oli se hyvää! Ainakin minä tykkäsin, joten tämä ruoka taitaa tulla vakkarivalikoimaan. Sopivan helppo tehdä myös näin veneolosuhteissa! Resepti siis tämä, mutta koska niillä joskus aina on tapana poistua internetin ihmeellisestä maailmasta, laitan sen tännekin itselleni talteen:

NIGELLAN COUSCOUS-HALLOUMISALAATTI

AINEKSET
4 dl couscousia
1-2 tl savupaprikaa
4 dl kasvislientä
2 pkt halloumia
kirsikkatomaattia
1 pieni sipuli
persiljaa
oliiviöljyä
limen mehua

TYÖVAIHEET

  1. Mittaa cousous kulhoon. Sekoita kuiviin ryyneihin savupaprikajauhe. (Ja ripaus suolaa, jos turvotat ryynit kasvisliemen sijaan vedessä.)
  2. Kuumenna kasvisliemi (tai vastaava vesimäärä). Kaada couscousin sekaan, sekoita ja peitä kelmulla. Anna turvota 10-15 minuuttia.
  3. Kuutioi tai viipaloi halloumi. Paista juusto ruskeaksi oliiviöljyssä.
  4. Kuutioi sipuli, puolita kirsikkatomaatit ja silppua persilja.
  5. Pöyhi kypsä couscous haarukalla irtonaiseksi. Lisää ruskistetut halloumikuutiot, sipulit, tomaatit ja persilja. Valuta päälle oliiviöljyä ja limen mehua.

Iltapäivällä tuuli yltyi entisestään ja aallot olivat tosi isoja avoimilla paikoilla. Kovat vauhdit saatiin, parhaimmillaan mittarissa jopa 8,7 solmua! Ja tuulta parhaimmillaan 14 m/s! Päästiin kuitenkin ihan mukavasti (ja jopa kastumatta, aika tummia pilviä seurasi meitä pitkin päivää!) Nynäshamniin suojaan. Täällä sitten onkin jotkut perjantain juhlat, musiikki raikaa koko satamassa jo iltapäivästä ja vielä nyt illallakin. Jostain syystä minulla iski ihan totaalinen väsymys, joten käväisin itsekin nukkumassa päiväunet Mackin huolehtiessa illallisesta. Onneksi Nynäshamniin on sen verran jo tutustuttu, että malttoi nyt nukkua tarpeeseen. 🙂

Nyt seuraillaan tuulta ja mietitään onko tämä hyvä paikka jäädä pitämään tuulta, vai jatketaanko vielä huomenna eteenpäin.

 

3.8.2017 Kolmården

Puoli kahdeksaan sentään maltettiin nukkua, sitten innoissaan ylös ja Bamse-maailmaa odottamaan! 🙂 Puoli kymmeneltä sitten auto tuli hakemaan meitä, toimi oikein hyvin palvelu, Marie-Louise vei meidät ja tuli illalla hakemaan ja vei takaisin satamaan. Ja oli muuten se eilen kadonnut mummo löytynyt, Marie-Louise tiesi myös kertoa, ettei ollut ensimmäinen kerta, kun kyseinen mummo lähtee retkille, edellisellä kerralla oli kuulemma ehtinyt tosi kauas!

Kolmården aukeaa kymmeneltä ja heti kymmenen jälkeen oltiinkin perillä. Jostain kumman syystä kaikki jonottivat lipunmyyntiin – sinne oli siis uskomattoman pitkät jonot – vaikka pääsisäänkäynnin edessä oli kaksi lippuautomaattia, jotka molemmat seisoivat tyhjänä. Ostettiin liput automaatista, ilman mitään ongelmia.

Ensimmäisenä mentiin sitten Bamse-maailmaan, kun sitä oli niin odotettu. Innoissaan juoksivat lapset sisään. Bamse-maailmassa on siis huvipuistolaitteita, kuten muuallakin Kolmårdenissa eläinten keskellä nykyään on, mutta Bamse-maailman laitteet ovat lapsille sopivimpia. Ei loppujen lopuksi käyty kauhean monessa laitteessa, autoilla ajamassa ja me Oscarin kanssa Godistågetissa, joka kyllä oli ihan tarpeeksi hurja vuoristorata meille molemmille! Bamse-teatteriakin katsottiin, mutta sekin oli siinä rajoilla oliko Heddalle liian jännä, katsoi kädet poskilla koko esityksen! 😀

Lapset olivat kuitenkin aivan valmiita siirtymään eteenpäin eläimiä katsomaan. Ensin käytiin kuitenkin syömässä meksikolaisessa ravintolassa. Kolmårdenissa on todella paljon ravintoloita ympäriinsä, toki aika hintavia paikkoja, kuten turistirysältä voi odottaa, mutta syötävää on helppo löytää. Eväspaikkoja olisi myös ollut paljon, joten omien eväiden kantaminen olisi myös ollut ihan kannattavaa. Aika monella olikin omat eväät, näinpä jopa yhdellä perheellä kylmälaukun! Portilla oli kärryjä lainata, joten eivät sentään kylmälaukkua kantaneet! 😀

Ihailtiin ja ihmeteltiin eläimiä. Eniten meidän lapset tuntuivat tykkäävän tällä puolella norsuista ja tiikereistä. Safarille mentiin köysiradalle, vaunuihin. Ylhäällä oli aika kylmä, joten oli hyvä, että oli pitkähihaiset paidat mukana. Mielenkiintoista oli kuitenkin seurata ylhäältä eläimiä, köysiradan selostuksen sai halutessaan myös suomeksi.

Merimaailma olikin sitten jotain, mitä oltiin odotettu ja puhuttu lähes yhtä paljon kuin Bamse-maailmaa. Delfiininäytöstä jouduimme vähän odottamaan, mutta menimme sillä välin katsomaan hyljenäytöstä. Hedda nukkui tämän merirosvoaiheisen näytöksen ajan selkärepussa. Paljon oli porukkaa! Delfiininäytökseen jono alkoi kasvaa todella aikaisin! Me olimme jonossa jo hyvissä ajoin ja jo puolta tuntia ennen näytöksen alkamista jono oli aivan uskomattoman pitkä! Ilmeisesti kaikki mahtuivat kuitenkin näytökseen, kun tiivistettiin. Molemmat merinäytökset istuttiin kyllä kuin sillit purkissa. Delfiininäytös oli sitten se päivän kohokohta, se mistä puhuttiin vielä koko ilta. Hieno show se olikin!

Kotiin lähdettiin onnellisena ja väsyneinä. Delfiininäytöksen aikana oli alkanut sataa, joten hieman kastuttiin matkalla autolle.

2.8.2017 Nävekvarn

Engine run: 1,5h

8 NM

Tänään siirryttiin vain pieni matka. Niin lyhyt, ettei jaksettu edes purjeita nostaa. Ennusteiden mukaan ei pitänyt olla tuulta, joten otettiin rauhallinen aamu ja lähdettiin köröttelemään moottorilla aamupalan jälkeen. Olisi lopulta ainakin paikoin pystynyt purjehtimaan, mutta laiskuus voitti, kun oli koko ajan tiedossa, että tullaan vain näin lyhyt matka tänään. 🙂

Oltiin siis jo hyvissä ajoin Nävekvarnin vierassatamassa. Mukava satama, vieraspaikkoja on aika paljon ja osa venekerhon omistakin paikoista olisi käytettävissä näin sesongin aikana. Satamassa leikkipuisto, kahvila ja pieni matkamuistomyymälä. Perusfasiliteetit löytyy, vessat, suihkut, pesutupa, sähköä ja juomavettä. Satamakonttorissa ei oteta vastaan maksuja eikä mitään varauksia, vaan kaikki asioiminen tapahtuu satamassa olevassa turisti-infossa. Löydettiin oikeaan paikkaan ja saatiin kyllä uskomattoman hyvää palvelua! Niin ystävällistä ja avuliasta! Turisti-infon Sanna hommasi meille huomiseksi jopa kyydin Kolmårdeniinkin, huomenna siis sinne!

Paljon satamaa kauemmaksi ei tänään ehditty vaikka ajoissa oltiinkin paikalla. Oli huoltopäivä, pyykkiä ja veneen siivousta ja tuuletusta. Pyykissä värjäytyi muutama paita punaiseksi, voi ärsytyksen määrää! Toki se on ihan tietoinen riski, kun on vähän pakko pestä sekakoneellisia, mutta silti kyllä ärsytti! Pitänee kotona kokeilla värjätä ne paidat sitten ihan kunnolla punaisiksi. Pitää laittaa kauppalistalle niitä värinkerääjiä, jotkut väittävät niiden aidosti toimivan. Kokeilla ainakin voisi. Mutta tiedätte nyt syyn kun kuvissa tästä eteenpäin vilahtelee punaläikikkäitä vaatteita. 😛

Sataman vieressä on saari, minne pääsee pitkää siltaa pitkin. Käytiin kiertämässä saaressa, tosi hieno paikka oli! Tuuli oli vain yltynyt tosi kovaksi ja meren puolella saarta kyllä meinasi pienemmät lähteä jo tuulen mukaan! Mahtavan näköistä silti oli! Kova tuuli jatkui iltaan asti, vasta ihan illalla rauhoittui.

Kolmårdenia ja varsinkin Bamse-maailmaa odotellen lapset lähtivät nukkumaan. Toivotaan huomiseksikin ainakin kohtuullisen mukavaa säätä ja mukavaa retkipäivää meille. 🙂 Illalla sataman yllä pörräsi helikopteri etsimässä viereisestä vanhainkodista kadonnutta rouvaa. Tosi pitkään etsivät, voi mummo-parkaa! Toivottavasti löytyy!

1.8.2017 Arkösund Snedskär

Engine run: 2h

39 NM

Kaasupullo vaihdettu

Hedda herätteli meitä tänään jo kuuden jälkeen, tosin itse jatkoi sitten vielä unia jopa yhdeksään asti. Mutta meidät sai hereille ja päätimme jo seitsemän jälkeen nostaa ankkurin ja lähteä purjehtimaan. Poukamaamme paistoi aurinko hetken, kun herättiin, mutta lähes saman tien keli muuttui harmaaksi ja heitti muutaman sadepisarankin. Ei kuitenkaan pahemmin kastuttu, koko päivän todella tummat pilvet seurasivat meitä, ilma oli jopa painostavan kuuma, mutta ei siltikään ukkonen yllättänyt.

Alkumatka mentiin moottorilla, purjeet nostettiin kyllä heti, mutta ei sitten kuitenkaan tuuli ihan riittänyt. Kun lopulta Kvädön kohdalla päästiin purjehtimaan, tulikin lopulta kiva purjehdus. Galatea kulki hyvin ja reitti oli taas sopivan vaihteleva. Keli oli aamupäivällä aika huono, iltapäivällä sitten muuttui jo aikaisemmin mainituksi painostavan kuumaksi. Tuuli loppumatkasta jopa 11 m/s, mutta tuuli ei tuntunut kovalta, niin mukavasti Galatea eteni!

Paljon oli liikennettä! Ja kiviä! Evert Tauben mukaan yksi maailman kauneimmista, mutta vaarallisimmista väylistä. Ja ei välttämättä väärässä ole ollut, niin kaunistahan se on puikkelehtia siellä kallioiden ja kivien välissä, mutta kyllä välillä meinaa hermostuttaakin, että mahtuuko tosta oikeasti! 😀

Arkösundin edustalla ihailtiin Kejsaren-merimerkkiä. Kuulemma kirous seuraa, jos menee tuhoamaan Kejsarenia, parempi, ettei siihen mene sitten törmäilemään. 😉

Meillähän on Linnealta ja Sixteniltä lainassa satamakirja tälle alueelle, oma kirja meillä on vain Arholma-Landsort. Tämä lainakirja on vanha, mutta tähän asti kaikki on pitänyt aika hyvin paikkaansa. Mutta nyt ei tosiaankaan enää pitänyt. Kirjan mukaan Arkösundissa olisi neljäkin vierassatamaa. Ensimmäisen löysimmekin, NSS:n kotisataman, mutta se oli aika avoin tänään puhaltaneelle etelätuulelle. Seuraavaksi kirjan mukaan oli kaksi vierekkäin, Kajen ja Badholmen, siellä olikin vain kyltti, että vierassatama on muuttanut, ei mitään tietoa minne. Nettisivutkin muuten vielä veivät tänne samaan Badholmeniin, joten en osannut edes epäillä kirjaa tällä kertaa. Ajettiin eteenpäin ja niemen takaa löytyi vielä kaksi satamaa, joista Snedskärille tultiin. Tämä on myös venekerhon oma satama, mutta missä vieraat saavat yöpyä merkityille paikoille. Ja paikat oli merkitty näkyvästi, hyvät puomipaikat, satamamaksu 100 SEK ja rauhallinen satama. Loppujen lopuksi hyvä vaihtoehto! Vettä ei ole, mutta pärjäämme kyllä vielä ilman. Illalla kävimme vilkaisemassa vielä sen viimeisenkin sataman, leirintäalueen vierellä olevan sataman, sielläkin oli kyltti, tällä kertaa kertoi, että vierassatama on lopettanut.

Paistettiin pannukakkua veneessä. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin pannaria ja hyvin onnistui! Ruuan ja pannarin jälkeen kumivene oli pumpattu ja lähdimme tutustumaan Arkösundin kylälle. Ajoimme kumiveneellä aivan pieneen satamaan, kylän reunalle, sidoimme kumiveneen laituriin ja lähdimme etsimään kylää.

Arkösundia on hirveästi kehuttu, miten kaunista ja upeaa siellä on. Pakko kyllä sanoa, että en ehkä aivan ymmärrä, mistä ne kehut tulee. Tai sitten me ei vaan löydetty oikeille mestoille. Kylällä oli toki muutama ravintola ja kahvila, minigolfia. Vierassatamassa – kyllä, se ensimmäinen, etelätuulelle avoin satama, oli sitten virallinen vierassatama – oli kalakauppa. Jossain parin kilometrin päässä olisi ollut uimarantaa. Ei varsinaisesti siis tarvetta millekään pidemmälle pysähdykselle täällä.

Ajeltiin kumiveneellä takaisin omaan satamaan ja todettiin, että ihan hyvä vaihtoehto oli. Lapset leikkivät hetken rannalla leikkipuistossa. Minä kiertelin hieman ihailemassa ympäristöä. Illalla kävin vielä nauttimassa mahtavasta auringonlaskusta kallioilla. Kaunista kyllä on!

31.7.2017 Kårö

Engine run: 0,5h

45 NM

Aivan täydellinen purjehduspäivä tänään! Juuri sellainen keli, tuuli, reitti, olosuhteet, mistä minä eniten tykkään! Eli huippuhienoissa maisemissa mutkittelevaa väylää, noin 6 m/s sivumyötäistä tuulta. Paikoin tosi kapeita kohtia ja kivikkoista, niin kaunista! Huippua!

Lähdettiin Oskarshamnista pohjoista kohti. Oskarshamnin nimi jäi kyllä niin mieleen koko perheellä, Hedda on vuorotellen itkenyt, että “missä on minun hamn?”, vuorotellen vakuutellut, että “saa sinne Ockin hamniin tulla me kaikki.” 😀 Käännyttiin siis tosiaan vähän niin kuin kotia kohti, mutta kiirettä ei aiota pitää ja vielä jää nähtäväksi löydetäänkö täältä mageita paikkoja vai otetaanko Tukholmakin vielä tälle lomalle. Yksi juhlamekko pitäisi ostaa, joten ehkä se pitää purjehtia Tukholmaan sitä hakemaan. 😉

Olin katsonut meille muutamaa vaihtoehtoista satamaa Klintemålan edustalta, mutta oli niin mukava purjehdus, ettei maltettu vielä siinä lopettaa. Idön luotsiasemaakin käytiin katsastamassa, mutta sinne tuuli suoraan sisään, joten jatkettiin vielä siitäkin matkaa. Lapset leikkivät tänään enimmäkseen sisällä, mutta niin ihanasti leikkivät keskenään, että me saimme keskittyä purjehtimiseen ihan rauhassa suurimman osan päivästä. Parhaimmillaan vauhtiakin oli 8 solmua!

Tultiin Kårön luonnosatamaan Loftahammarin edustalle. Edelleen ollaan siis Kalmarin läänissä. Lahdelmalla tuttuun tapaan muutamia muitakin veneitä, yksi toinenkin ankkurissa. Me tosiaan jäätiin taas ankkuriin, mutta kello oli sen verran paljon, kun saavuttiin, ettei enää jaksettu pumpata kumivenettä. Yllättävän helposti lapsetkin hyväksyivät, etteivät pääse maihin tänään. Oscar halusi pestä venettä ja sitähän ei tietenkään kielletä! Leikkivät vesileikkejä hetken molemmat, illalla kävivät taas kylvyssä merivedessä pesuvadeissa.

Lämmin päivä oli. Purjehtiessa ei sentään hellettä, mutta mukavasti tarkeni. Illalla sain omassa rauhassa nauttia ilta-auringosta.

30.7.2017 Lepopäivä Oskarshamnissa

Jäätiin pitämään lepopäivää ja viettämään sunnuntaita Oskarshamniin. Minä varasin aamulla nukkumisvuoron ja nukuttiinkin Heddan kanssa melkeen yhdeksään asti. 🙂 Laiska, rauhallinen aamu. Lupailivat ukkosta koko päivän, oli kyllä helle, mutta vasta illalla alkoi sataa ja ukkonen jyrähteli muutaman kerran jossain kauempana.

Lähdettiin tutustumaan Nalleen. Sataman pohjoisrannalla olevaan höyrylaivaan siis. Sympaattinen pieni höyrylaiva, joka edelleenkin toimii, ja edelleenkin toimii ihan höyryllä. Saatiin tosi hieno yksityiskierros, opas oli aivan loistava ja osasi kertoa laivasta, sen historiasta ja nykyisestä toiminnasta tosi hienosti! Mielettömän mielenkiintoista!

Lounas syötiin Nallen viereisessä ravintolassa, hyvää lohta oli. Nyt ollaan kyllä syöty kalaa tosi paljon, iltaruuaksikin laitettiin kalaa omalla veneellä. Lounaan jälkeen mentiin vielä tutustumaan merenkulkumuseoon. Museo oli aika pieni, yhdessä hallissa paljon merenkäyntiin liittyviä tavaroita, veneitä ja iso höyrymoottori, jonka Oscar sai käynnistää. Höyrymoottori, niin kuin Nallenkin moottori, on tehty Oskarshamnissa, niistä selkeästi molemmat oppaat olivat ylpeitä.

Sivistysannoksen jälkeen käytiin jätskillä ja levättiin. Illalla käytiin kuuntelemassa hetki konserttia, Missionbåten Shalom palasi kierrokseltaan kotiin, olivat muuten perjantai-iltana Byxelkrokissakin laulamassa, mutta silloin kauppareissu ohitti konsertin. Nyt kävästiin kuuntelemassa, mutta lapset eivät kauhean kauaa halunneet olla, Hedda jopa taas vähän pelkäsi kovaa äänentoistoa, joten siirryimme leikkipuistoon. Laulavat siis purjelaivan kannelta, yleisö istuu rannalla. Kiertelevät lähialueen satamia, kotisatama on siis täällä Oskarshamnissa, tänään oli sitten kiertueen viimeinen konsertti.

29.7.2017 Oskarshamn

Engine run: 0,5h

21 NM

Aamulla tuuli sen verran sisään satamaan, että päätettiin lähteä. Ja oli vaikea paikka lähteä! Tuulen yläpuolella kaksi 40 jalkaista moottorivenettä, perät meihin päin, kumivenettä peräpeilillä vielä. Moottoriveneissä kiinni vielä yksi pienempi moottorivene. Tuulen alapuolella purjevene, takana kylkikiinnityksellä septilaiturissa muutama isompi vene, joten paljoa tilaa ei ollut säheltää. Ja tuuli aika navakasti tosiaan jo tuolloin aamulla. Kaikki sujui kuitenkin ihan ilman virheitä, ei yhtään kosketusta mihinkään ja päästiin kunnialla ja muita veneitä herättämättä satamasta pois. Hyvä me!

Tuuli siis lounaasta, mutta päätimme silti purjehtia Oskarshamniin, vaikka kryssiä olikin. Pohjoisemmas olisi päässyt todella mukavasti, mutta ei ihan vielä oltu valmiita siihen suuntaan, vaikka voihan paluumatkaa tehdä rauhalliseenkin tahtiin. 🙂

Mukava purjehdus! Tuuli noin 6 m/s suurimman osan matkasta, aaltoja oli taas jonkin verran ja kallistuskulma ärsytti vähän lapsia, varsinkin Hedda yritti komentaa Galateaa pysymään suorassa. 🙂 Mutta mukavaa oli! Galatea kulki mukavan vaivattomasti ja kryssiminen oli hauskaa. Tuulen suunta kyllä vaihteli aika paljonkin, joten strategiaa jouduimme vaihtamaan lennossa.

Puolen päivän aikoihin tultiin jo Oskarshamniin. Tukahduttavan kuuma olikin iltapäivällä! Pilvistä, mutta kuuma! Ukkosta ei kuitenkaan tullut, illalla hetken satoi. Huomiseksi on luvattu kovempaa tuulta, joten tämä ainakin on suojaisa satama. Tultiin ihan perille asti, kaupungin keskustan satamaan, Badholmenille. Satama oli ja pysyikin aika tyhjänä. Paljon saksalaisia liikenteessä, mutta ruuhkaa ei enää tosiaankaan ole. Heinäkuun viimeinen viikonloppu, onkohan tukholmalaisetkin jo palailemassa töihin?

Rannassa on tivoli, kuulemma tämän viikonlopun siinä. Iltapäivällä tivoli aukesi ja me lähdimme lasten kanssa hurvittelemaan. Ostimme muutamia laitelippuja ja lapset kiersivät laitteissa. Parasta oli silti kuulemma pomppulinna. Hedda yritti muutamaan otteeseen pomppimaan, mutta aina petti rohkeus ja tuli itkun kanssa pois. Lopuksi saivat vielä vetää narua ja voittivat nallet, jotka sitten veneessä nimettiin Simoniksi ja Elisabethiksi. Että terveiset vaan sinne Pohjanmaalle, meillä purjehtii nyt fammo-pupun ja faffa-koiran lisäksi nallet Elisabeth ja Simon. ❤

Illalla lähdimme kaupunkiin tutustumaan. Kovin oli hiljaista lauantai-iltana. Mutta mukavan näköinen kaupunki taas. Kauniita rakennuksia, kiva puisto. Kävimme sushilla, ihan mielettömän kivaa, kun voi lasten kanssa mennä sushillekin ja kaikki syövät! Paitsi mulle jää tietenkin nyt vähemmän. 😛 Lapset söivät kyllä yllättävän paljon, tilattiin 36 sushin tarjotin, ja ei kauaa kestänyt, kuin se oli hotkaistu parempiin suihin! Eikä mitään nirsoiltu! Yhteen Hedda laittoi liikaa soijaa, ja antoi minulle, muuten söivät viimeistä murua myöten kaiken. Miso-keittokin keräsi kehuja.

Kiertelimme vielä hieman keskustaa, veneelle palasimme puiston kautta. Huomisen tuulista ei tietenkään vielä varmuutta tiedä, mutta on hyvinkin mahdollista, että jäämme tänne vielä toiseksikin päiväksi.