26.7.2017 Västervik

Engine run: 0,5h

35 NM

Harmaa aamu, puolesta päivästä alkaen taas hellettä, sama tuttu kuvio taas tänäänkin kelin suhteen. Ja samaa myötätuulta jatkettiin, tänään vain tosi ison aallokon kanssa. Jatkettiin väylää etelään, nostettiin purjeet heti, taas sama virsikirja puomilla -rikaus, tosi toimivaksi osoittautui päivän aikana.

Purjeiden nostamisen jälkeen vasta aamupalaa miehistölle. Lapset jäivät ensin sisälle, mutta olisikohan hieman huonoa oloa tullut aallokosta, Oscar meni ihan vaisuksi ja makaamaan sohvalle, Hedda aloitti kuuluvan kitinän. Saatiin molemmat ulos ja johan helpotti. Kerran luettiin yhdessä Findus och Pettson ja sen jälkeen olivatkin lapset taas valmiit leikkimään. Kannelle ei sentään tämän päivän aallokossa päästetty.

Tosi kaunis reitti oli! Aika paljon oli avointa selkää, täällä päässä Ruotsia saaristo on aika kapeaa, avomeri alkaa nopeasti. Välillä kuitenkin sukellettiin saariston suojaan ja paikoin mentiin todella kapeitakin kohtia! Vaikka isot aallot ei niin mukavia olekaan, mageen näköisiä ne olivat kallioihin lyödessään!

Tultiin Västervikiin puolen päivän jälkeen. Purjeet laskettiin vasta aivan Västervikin edustalla. Västervikissä on monta satamaa, meidän valintamme oli Skeppsbrofjärden. Ihan siitä syystä, että heillä näytti olevan pesutupa sekä kävelymatka keskustaan. Perillä tosin selvisi, että lähes kaikki satamat ovat ihan vierekkäin, että olisi se sama kävelymatka ollut muillakin. Satamassa mukavaa ja ystävällistä palvelua, satamakapteeni oli ohjaamassa laituriin. Lisäksi tässä satamassa olisi oikeasti jopa uima-allas! Ihan sellainen etelän sininen uima-allas, ei vaan itse ainakaan vielä innostuttu altaalle löhöilemään, niinpä ei mainostettu sitä lapsillekaan. 🙂 Poijut on tosi lähellä laituria, poijuhakaa ei voitu laittaa ollenkaan, vaan pelkästään köysi poijusta läpi ja takaisin veneeseen. Riitti kuitenkin kiristämään, kovaa tuultakaan ei ole luvattu ja satama on onneksi hyvässä suojassa. Illalla viereen tuli todella amatoori Maxi 999, törmäsivät meihin, ehkä sai jalan väliin, mutta kylkeen kiinni tulivat kuitenkin. Köydet heiltä puuttui kokonaan, koko vene ajelehti minne sattuu, kun kiinnittivät poijua kiinni. Lisäksi vene vuotaa jotain polttoainetta veteen, koko veneen ympäristö on nyt ihan öljyssä!

Västervikin kaupunkiin lähdettiin sitten iltapäivällä tutustumaan. Ja todella kaunis kaupunki tämä onkin! Lapset ottivat pyörän ja potkulaudan mukaan ja jaksoivat tosi hienosti koko kaupunkireissun. Ostettiin Oscarilla kotiin jääneiden uimahousujen tilalle uudet, Heddalla alkureissusta mereen tippuneen lippiksen tilalle uusi, Mackin mereen pudottamien vesipullojen (2 kpl!!) tilalle uusia pulloja… Varustetäydennystä! 😀 Käytiin pizzalla ja ehdittiin myös ihailla kaupunkia. 1800-luvun kaupunki, kauniita vanhoja rakennuksia on säilynyt paljon.

Paluumatkalla veneelle tutustuttiin myös Stegholmsin linnanraunioihin, lapset tykkäsivät tunneleista ja käytiin vielä sataman lähellä olevalla Kulbackenilla. Kulbacken on siis paikallinen Seurasaari. Ulkomuseorakennuksia oli vähemmän kuin Seurasaaressa, mutta lisäksi Kulbackenilla on museo, joka kylläkin oli kiinni jo. Ihania vanhoja rakennuksia ja ennen kaikkea ihanan tervattuja veneitä. Ah sitä tuoksua! Kiivettiin näköalatornille asti, joka sekin tietenkin oli jo suljettu. Mutta tykeissä silti riitti ihmeteltävää, samoin maisemissa.

Veneelle palatessa oltiin sitten todella väsyneitä. Pienet iltavillit lapset nyt tietenkin ottivat, mutta aikaisin nukahtivat molemmat. Aallokot, helle ja kaupungilla kiertely on vienyt ehkä aikuistenkin voimat ja silmät alkavat painua umpeen. Kello laitetaan silti soittamaan 3:45, sillä kaikki järkevät pesutupavuorot perjantaihin asti oli jo varattu, joten meillä on nyt sitten pesuvuoro aamulla 04-06. zZZzzzZz, mitäpäs sitä lomalla muutakaan aamuisin tekisi?! 😀