25.7.2016 Waxholm

Engine run: 2 h

15 NM

Lähdettiin heti aamusta Saltsjöbadenista sisäreittiä kohti Waxholmia. Reittihän oli tuttu viime kesältä, mutta edelleenkin uskomattoman kaunis ja uskomattoman kapea paikoin. Ja kaikkien niiden miljoonahuviloiden vieressä on joku kaivos, työkoneita ihmeteltäväksi pienemmille ja isommillekin. 🙂

IMG_4300

IMG_4304

DSC_0531

DSC_0539

DSC_0542

IMG_4315

IMG_4321

DSC_0544

Aamusta asti ilma oli tosi helteinen, tuulta ei ollut oikein nimeksikään ja reitit tosiaan kapeita, melkeen jokia, joten konevoimalla kuljettiin tänään. Vaxholmiin tultiin jo kymmenen jälkeen, viime kesältä tuttuun välimeren tunnelmaan.

IMG_4325

IMG_4329

Edelleenkin tykkään hirveästi tästä paikasta! Jotenkin niin leppoinen ja mukava! Ja tällä kertaa mooring linetkin meni tosi hienosti, ei yhtään sähläystä vaan kerralla kaikki oikein! 🙂 Satama-altaassa keinuttaa kyllä jostain syystä tosi paljon, olisikohan ne isot autolautat, tuleekohan niiden synnyttämät aallot tänne satama-altaaseen asti? Säännöllisesti kuitenkin ihan kunnon keinutusta, jopa niin, että ruokaa laittaessa sai tarkastella, ettei mikään läiky yli. Satama on kohtuu täynnä, mutta vielä iltaan asti saapujat löysivät paikan ilman mitään ongelmia.

IMG_4332

Me tehtiin ensin lounasta veneellä ja lähdettiin sitten kaupungille. Lapset saivat veneet, joita sitten uittivat pitkin päivää onneissaan laiturilta ja Oscar suunnitteli jo, miten huomenna purjehduksen aikana veneet kulkevatkin hienosti! 🙂 Helteinen päivä, tosi helteinen! Ukkonen jyrähti kerran ja niin uhkaavan näköinen pilvi oli, että tulimme pikavauhtia kaupungilta takaisin, kaikki luukut veneessä tietenkin auki. Vettä tuli kuitenkin vain laiskasti muutamia tippoja eikä ukkosta sen yhden jyräyksen jälkeen kuulunut. Ja helle vain jatkui iltaan asti.

IMG_4334

IMG_4339

IMG_4342

IMG_4348

Otettiin aika laiskasti koko ilta. Leikittiin veneellä ja laiturilla, kävästiin pikaisesti kaupassa (varmuuden vuoksi, jos nyt lähdetään jonnekin kaupattomille paikoille taas) ja suunniteltiin vähän tulevia reittejä. Ensi viikolle on luvattu tosi kovia tuulia. Voi toki ennusteet vielä muuttua, mutta jos ne toteutuvat, olisi koko viikon 14 m/s täällä Ruotsin puolella ja Ahvenanmaallakin. Vähän varaudutaan nyt siihen, että otetaan huomenna pitkä päivä ja ylitetään Ahvenanmeri, sitten loppuviikko seikkailtaisiin pohjois-Ahvenanmaalla ja ensi viikon alkaessa oltaisiin jo jossain Turun saariston puolella. Toki seuraillen koko ajan miten ennusteet kehittyvät. Ja toki riippuen siitä jaksetaanko huomenna pitkää päivää.

IMG_4358

Illalla käytiin vielä suunnitelmista keskustelu:
“Huomenna ehkä mennään takaisin Suomen puolelle.”
“En mä halua Suomeen, ei mennä Suomeen!!”
“Sinähän olet pyytänyt päästä kotiin, koti on Suomessa, nyt mennään kotia kohti…”
“En halua! Ei Suomeen!”
“Suomessa toimii yleensä videot paremmin kuin täällä Ruotsissa.”
Hymy levisi korvasta korvaan:
“Mennään Suomeen!”

Mun rakas vidioottini! 😀 ❤

15.7.2015 Waxholm

Oi että, miten ihana paikka tämä onkaan! Ihan sellainen välimeritunnelma, rantaravintoloita, leppoista fiilistä… Kun nyt muutan Ruotsiin vadelmavenepakolaiseksi, muutan tänne! 😊 Tänään oli aamusta asti todellinen helle. Ja miten historiallista, mä nukuin kymmeneen!! Tai siis melkeen nukuin, Heddan kanssa valvottiin 5:30-7, mutta sen jälkeen kuin tyttö nukahti, nukuttiin muina naisina kymppiin asti!! Oscar ja Macki olivat käyneet sillä välin rantakahvilassa kahveilla. Hyvä aamu siis!

Kun lopulta herättiin ja selvittiin koko perhe ulos veneestä, lähdettiin tutustumaan Vaxholman linnoitukseen. Paikallinen Suomenlinna siis. Paitsi että paljon pienempi ja rohkenisiko sanoa, että tylsempi… Aloitettiin lounaalla, aika kevyt lounas oli, mutta hyvä, belgialaisia vohveleita mädillä, sipulilla ja smetanalla. 😋 Seikkailtiin linnoituksessa, mutta kun ei jaksettu mennä sisälle museoon, oli linnoitus aika nopeasti katsottu. Kuningas Gustaf XI Adolf vuonna 1969 ja Carl Gustaf ja Silvia vuonna 1994 ovat kirjoittaneet nimmarinsa linnan seinään, kyllähän jo niiden nimmareiden vuoksi kannatti linnassa käydä ja maksaa venematkasta 50 kruunua/aikuinen. 😉 Ei vaan, ihan kiva se oli käväistä siellä.

Tultiin takaisin kaupungille ja ihailtiin upeita puutaloja ja puutarhoja. Pieniä hiekkateitä, oi rakastuin! Ja mentiin kahville Hembygdsgårdens Cafeen. Ihana paikka, vanhassa puutalossa kahvila ja sen puutarha täynnä pöytiä. Jotka täynnä ihmisiä. Todella ihana kahvila. Ja herkulliset leivokset!

Tultiin takaisin veneeseen levähtämään hieman, helle vei voimia. Mackin vastusteluista huolimatta opetin Oscarin ruokkimaan sorsia. 😊 Ja toki tänäänkin piti kastua, onneksi tänään lapset ehtivät suojaan, minä kastuin kauppareissulla.

Nyt on kuitenkin taas jääkaappikin täytetty, huomenna lähdemme Furusundiin ja sieltä mahdollisesti perjantaina yli ja takaisin Suomen puolelle.

                                   

14.7.2015 Junibacken ja saapuminen Waxholmaan

Engine run: 2h

10 NM

Aamu oltiin vielä Tukholmassa, kun kerran paikka oli varattu, ei tarvinnut erityistä kiirettä pitää. Lähdimme Oscarin kanssa käymään Junibackenissa, Macki ja Hedda venetarvikekaupassa. Olivat ostaneet valjaat, jolla voi kiivetä mastoon, ensi kerralla jos kiipeilemään tarvitsee alkaa, on olemassa omat.

Junibacken oli kyllä oikeesti aika ihana, tosin lapsia siellä oli ihan hirveesti, kuten toki odottaa sopii. Mä en itsekään oikeen tiennyt, mitä odottaa, joten ilonen yllätys minullekin. Oscar rakasti leikkiä Sagotorgetilla, minne oli siis rakennettu eri saduista taloja, kulkuneuvoja, sokkeloita ja liukumäkiä. Ihana paikka! Oli niin paljon tekemistä, ettei oikeen malttanut keskittyä yhteen leikkiin.

Mentiin sitten Sagotågetiin, mikä ei sitten ihan yhtä upea elämys ollutkaan. Alkoi tosi kivasti, mentiin vaunuun, missä sitten kierrettiin Vaahteramäen Eemelin saduissa, Katto Kassista yms. ja ne oli kivoja. Mutta sitten tultiin Ronja Ryövärintyttäreen sekä Veljeni Leijonamieleen ja voi että mua ärsyttää, että kaikissa pitää olla niin jännitystä. Ronja Ryövärintyttären rosvot puhuivat sellaisella äänellä, että muakin pelotti ja juna kulki ihan pilkkopimeiden huoneiden läpi, joissa vaan loistivat niiden ryöväreiden kasvot. Ja oikeen loppuhuipennuksena tuli Veljeni Leijonamielen Katla-hirviö. Siis se oli oikeesti paha! Taas huone ihan pimeenä, salamat alkok välkkyä, hirviö oli jonkun sortin lohikäärme, jonka silmät loistivat punaisina. Joo, tämä kaikki 2,5 vuotiaalle! No, Katlan kohdalla peitin jo Oscarin silmiä, halasin häntä ja lohduttelin. Kun Katlasta päästiin ja valoa alkoi tulla, otin käden Oscarin silmiltä, mutta raukka pieni laittoi itse sen käden takas silmilleen. Voi pientä! Toivottavasti ei kauheesti traumoja tullut! 😢

Toivotaan, että sagotågetin jälkeen muumit ja lahjatavarakauppa vähän poistivat painajaista, katsotaan tuleeko uniin ensi yönä. Nukkumaan mennessä nimittäin alkoi puhumaan junasta ja sanoi että pelottaa. Mun sydän särkyi!! Että mun pitikin viedä poika siihen junaan! Siinä illalla äidillä vierähti kyynel jos toinenkin. 💔😥 Sai kaupasta sentään ostaa itselleen yhden lelun ja Heddalle lahjaksi toisen lelun. Heddalle vietiin Peppi-nukke, itselleen osti kypärän ja sahan. Ja kirjoja ostin, ihania kirjoja olikin!

Lounaalle mentiin Djurgårdenin sillan kupeessa olevaan kahvilaan. Lounaan jälkeen Oscar ja Macki lähtivät laittamaan venettä kuntoon, me lähdimme etsimään kauppaa. Satamassa oli kartta lähimpään supermarketiin. Minähän sen perusteella lähdin etsimään kauppaa, etsin ja etsin, tuloksetta. Lopulta oli pakko todeta, että se supermarket olikin Skansenin vastapäätä oleva pieni pieni myymälä, lähes kiska. Supermarket?! Ihan kiva kauppa oli ja mikä parasta, niillä on satamaan ilmainen kuljetus yli 250 kruunun ostoksille. Eli ei tarvinnut raahata. Mutta että supermarket, en tiedä millä mittapuulla!

Wasahamnen oli ihan kiva satama ja Tukholma nyt on kiva kaupunki. Suihkuja ja vessoja oli niin moni moittinut, että odotin jotain järkyttävämpää, ehkä jotain Porvoon vierassataman suihkujen kaltaista. Mutta ei ne niin pahat ollut, vähän ankeat ja sataman kokoon nähden aivan liian vähän. Septityhjennys oli heti sataman suulla, mutta siihen tarvittiin satamakapteenin avain. Septityhjennys on tällä puolella kyllä tehty vaikeaksi!

Vaxholmiin saavuttiin neljän maissa. Varattu paikka on korkealla kivilaturilla, tavallaan aallonmurtajalla. Täällä on mooringlinet, ensimmäistä kertaa mulle sellainen. Satamakapteeni oli kyllä tosi nopeasti auttamassa ja rantautuminen meni ihan hyvin, mutta oli kyllä aika jännää tulla laituriin ja kalastaa köyttä.

Kaunis kylä, jotain välimeritunnelmaa! Lähdettiin koko porukalla tutkiskelemaan kylää, mutta päästiin vain torin laidalla olevaan venetarvikeliikkeeseen asti. Mä sain synttärilahjani, eli uudet juomalasit, oi ihanat! Ostettiin myös tikkaat, helpottaa matalille laitureille kiipeämiset. Macki lähtikin suoraan liikkeestä tikkaita testaamaan, me lasten kanssa katseltiin hetki kylää, tarkoituksena hakea jotain noutoruokaa, mutta vesisade yllätti meidät. Ihan kaatamalla alkoi tulla vettä, juostiin veneeseen, mutta kastuttiin läpimäriksi, onneksi Hedda sentään pysyi vaunuissa kuivana.

Jäädään tänne toiseksikin yöksi, sillä näyttää mielenkiintoiselta paikalta, linna ja kaikkea! 😊