9.6.2023 Toinen päivä Kihnullakin

Eteneminen on toisenlaista kun vielä työskentelemme Mackin kanssa, kaksi päivää joka paikassa. 😀 Jäätiin siis vielä Kihnullekin toiseksi päiväksi, töitä, mutta palaverien välissä myös pyöräilyä. Vuokrattiin siis taas pyörät. Koska Hedda halusi myös tänään pyöräillä, kuviteltiin että Skip olisi jäänyt itsekseen peräkärryyn. No, se kokeilu ei sujunut niin hyvin, joten lopulta meillä oli peräkärry tavaroille ja Skip juoksi Mackilla hihnassa. Ei pyöräilty mitenkään täysillä ja otettiin lepo- ja juomataukoja aina sen mukaan, miten Skip päätti pysähtyä tienposkeen haistelemaan. Loppujen lopuksi pyöräily Skipin kanssa meni hyvin, odotin, että se hyppisi koko ajan pyörän alle, mutta ei, kiltisti juoksi ja käveli vieressä.

Käytiin majakalla, Macki otti palaverin majakalta, me muut käytiin ylhäällä maisemia ihailemassa ja kuvaamassa. Kävimme myös rannassa, Skip taas ui, Heddakin melkein. Paluumatkalla pysähdyttiin Aru Grillillä syömässä, nyt minä puolestani otin palaverin muiden viimeistellessä lounastaan. Ruoka oli taas ihan maittavaa ja hinta ei kauhistuttanut.

Tänään on ollut tuulista, mutta tuulensuojassa jopa helteistä. Tuulee koillisesta, eli suoraan satamaan. Pelättiin, että tuuli olisi pahempaa, koillisen suuntaan ei nimittäin ole mitään tuulensuojaa. Jostain syystä kuitenkaan satamaan ei muodostu aaltoja, yllättävänkin rauhallista on, vaikka tuuli ulvoo mastossa.

8.6.2023 Kihnu

Engine run: 2,5h (31,9h)
35NM

Kaunis, täysin tyyni aamu. Minulla oli täysi työpäivä ja palaverejakin melkein koko päivä, mutta lähdettiin silti liikenteeseen, Macki pystyi tänään ottamaan vähän rennommin. Aamiaisen toki söin ulkona ja nautin mielettömän rauhallisesta aamusta. Ennusteet lupailivat ihan blägää, joten valmistauduttiin tylsään moottorimarssiin, mutta sitten tuuli kuitenkin hieman heräsi ja päästiin purjehtimaan lempeällä sivutuulella. Kaunis aamu! Muuten minä sitten istuinkin melkein koko päivän luurit korvilla sisällä, lounaan kävin taas nauttimassa ulkona. Lopulta onnistuttiin purjehtimaan lähes perille asti, Macki ja lapset laskivat purjeet ja valmistautuivat rantautumiseen. Itse rantautumiseen ehdin hieman auttamaan.

Lapset muistivat sataman leikkipuiston ja ryntäsivät heti sinne. Ja kuten viime kerrallakin, taas vuokrattiin pyörät, tällä kertaa otettiin kolme pyörää ja peräkärry, Hedda sai vapaamatkustaa Skipin kanssa kärryssä. Nyt ei majakalle asti menty, vaan seikkailtiin ristiin rastiin saaren pohjoisosassa. Suurin osa kaupoista ja kahviloista vielä kiinni, sesonki ei ole alkanut. Lapsia oli paljon, selkeästi koululuokkia retkellä, täällä kuulemma vielä tämän viikon jatkuu koulut. Syömässä käytiin Kurase Poodissa. Aivan kelvot ruuat ja hinta varsin kohtuullinen.

Pyöräiltiin vielä saaren pohjoisosaan uimarantaa katsomaan. Pitkä uimaranta, hienoa hiekkaa, mutta illalla jo varjossa, joten kukaan muu kuin Skip ei mennyt uimaan. Rannan toisessa päässä lehmiä, mutta Skip ei niitä tainnut edes huomata. Peräkärrypyörän polkeminen pehmeillä hiekkateillä oli raskasta, hatunnosto ja kiitokset Mackille! Skipillä meni yllättävän hyvin peräkärryssä, luulin, että olisi panikoinut ja hermoillut enemmän.

Myös ilta oli kaunis ja lämmin, luin kirjaa sitlodassa pitkälle iltaan, eikä hetkeäkään palellut!

Kuvaksi vielä Kihnun kartta, jos siitä joskus on hyötyä.

25.7.2020 Kihnu

Engine run: 1h 15min
21 NM

Voi mikä myrsky yöllä olikaan! Tuuli ehkä 15m/s ja satoi vettä, mutta pahinta oli silti satamaan tulevat aallot! Kuin pesukoneessa olisi yrittänyt nukkua! Jokainen vene keinui vielä ahtaaksi pakatussa laiturissa eri tahtiin, meidän viereinen iso moottorivene vaikutti tulevan Galatean kannelle ihan hetkellä millä hyvänsä. Toisen puolen naapurin poijuhaka petti. Macki olikin sitten ainakin puoli tuntia muiden kapteenien kanssa säätämässä veneitä. Tuulikin alkoi sitten rauhoittua ja aamuyöstä nukuttiinkin jonkin verran. Tänään onkin sitten laiturikeskusteluissa päivitelty viime yötä, oikein missään veneessä ei ole nukuttu!

Vaikka tuuli olikin tyyntynyt ja meno rauhoittunut, emme mitään aikaista aamulähtöä ottaneet, vaan syötiin aamupala rauhassa ja lähdettiin hieman ennen kymmentä. Aallot oli edelleen tosi isoja ja olisikohan joen suulla jonkinlaista virtaustakin, sillä kyllä me yleensä saamme Galatean purjehtimaan 3m/s tuulella, mutta tänään ei minnekään! Jatkoimme siis moottorilla vielä, iso ylhäällä ja tuulta koko ajan etsien. Pärnun veden väri on kyllä jännä ja kuulemma nyt näiden kovien tuulin vuoksi vielä erityisen silmiinpistävä. Merivesi on nimittäin kuin laihaa kahvia! Merellä menee ihan selkeä raja, missä sinistä ja missä ruskeaa vettä. Niin jännän näköistä!

Lopulta löydettiin tuulta ja päästiin purjehtimaan! Saimme myöhemmin päivällä kehuja, miten hyvin purjehdittiin. Alkuun ei oikein nautinnolta tuntunut, vähän tahmeaa edelleen aaltojen vuoksi. Kun kuitenkin päästiin kunnolla kryssimään, alkoi jo suupieletkin kääntyä ylöspäin. Mitään nopeusennätyksiä ei tänään tehty, mutta mukavaa oli olla taas merellä ja purjehtia! Tuuli loppumatkasta 5-6m/s.

Tultiin Kihnuun. Kihnun kiertämiseen suositellaan pyörien vuokraamista ja pyörävuokraamoja onkin paljon. Soitin ensin yhteen numeroon, mutta sieltä ei vissiin jaksettu enää vaivautua satamaan asti, kertoivat, että kaikki pyörät on varattuja, vaikka seisoimme täpötäyden pyörätelineen vieressä. Me olimme siis iltapäivällä liikenteessä ja suurin osa turisteista oli jo takaisin satamassa odottamassa lauttaa. Koko Kihnu on selkeästi auki aamupäivisin ja ymmärtäähän sen, aamulautta tuo turret saareen ja iltalautta vie ne pois, miksi sitä paikkoja auki pitäisi jotain yksittäisiä purjehtijoita varten. 😀 Toinen pyörävuokraamo sentään tuli satamaan kymmenessä minuutissa puhelinsoitosta ja vuokrasi meille pyörät. Heddalle ei oikein löytynyt sopivan kokoista pyörää, joten otimme hänelle lastenistuimen.

Lähdettiin kiertämään saarta, ilmeisesti noin 20 km lenkki heitettiin, Kihnun reesuratas -reittiä mukaillen tehtiin oma kierros. Ajettiin ensin saaren itäpuolta eteläkärkeen, majakalle. Kihnun majakka on tosi kaunis! Tällä kertaa ei kiivetty ylös, vaan ostettiin jätskit ja istuttiin majakan juurella jätskillä. Mutta puna-valkoinen majakka on kaunis! Majakalta lähdettiin saaren länsipuolta taas pohjoiseen. Tosi kaunista maaseutumiljöötä ja tulihan vastaan perinteinen kihnulainen moottoripyörä sivuvaunullakin. Eläimiä laidunsi, heinät oli ajettu paaleille, jossain vielä vilja oli kasvamassa. Kaunista ja rauhallista. Ja taas olin niin onnellinen tästä perheestä, joka toimii näin hyvin yhteen! ❤

Pysähdyttiin kirkolla ja Kihnun museolla, mutta museo oli menossa kiinni. Matkan varrella olevat käsityöpuodit ja kesäkahvilat olivat myös menossa kiinni. Yksi ravintola ja Kihnun kauppa olivat auki, ravintolan lista käytiin katsomassa, mutta päätettiin silti mennä veneeseen tekemään pizzat. Vielä ei kuitenkaan kiirehditty, vaan ajettiin vielä ihan saaren pohjoispäätyyn katsomaan, millainen pienvenesatama siellä on. Saari elää selkeästi turismilla, lomakyliä oli paljon.

Kaunis saari ja ehdottomasti kannattaa vuokrata pyörät! Ja jos siis haluaisi saada irti putiikeista, museoista ja kahviloista, kannattaa noudattaa turistien tahtia ja olla liikenteessä aamupäivästä. Tällaiselle luonnon ihailijalle ja purjehduspäivän jälkeen liikunnaksi toimi pyörälenkki ilman palveluitakin.