5.7.2014 Onas

Engine run: 3h
8 NM

Aamulla käytiin tutustumassa vielä Pirttisaareen. Tai kuka kävi ja kuka ei – Oscar heittäytyi taas hankalaksi eikä mikään muu kuin äidin syli kelvannut! Niinpä me ei Oscarin kanssa kauhean paljoa kierrelty, olisi heti pitänyt ottaa rattaat mukaan, Pirttisaaren polut vielä ovat niin leveitä ja hyväkuntoisia että ihan hyvin olisi rattailla päässyt. No, toivottavasti ensi kerralla muistaa! Muut kertoivat kuitenkin ihan innoissaan miten hieno saari oli; bunkkereita, kyläkahvila, kallioita… Ja kuvista päätellen hyvä aamulenkki Lupulla ja Paulalla olikin ollut!

Syötiin lounasta veneellä ja lähdettiin jatkamaan matkaa. Jostain oli noussut uskomattoman paksu sumu! Häijyn tuntoista, kun yhtäkkiä tajusi ihan viereen ilmaantuneen saaren! Ajeltiin Pirttisaaren toiselle puolelle, siihen kyläkahvilaan. Pysäköitiin yhteysaluslaituriin siksi aikaa että haettiin kahvit ja pullat veneeseen. Jatkettiin matkaa mielettömän kauniin ja kapean salmen läpi.

Sumu alkoi helpottaa, lähestyimme Onasia. Kiitos Linnea näistä kaikista vinkeistä! Rantauduttiin, ankkuri ja kalliokiinnitys, kun päästiin rantaan oli keli muuttunut jo ihan helteiseksi! Tosi kaunis saari, korkeita kallioita, käppyräisiä mäntyjä. Ja vaarallisia paikkoja Oscarille. 🙂 Leikki Oscar tosi hienosti saaressa, tosin koko ajan piti olla jonkun aikuisen perässä, sen verran jyrkkiä kallioita.

Grillattiin ruokaa nuotiolla. Oi että tulikin hyvää!! Koko illan Oscarilla oli kunnon riehuminen päällä, lopultakin tutustui ja lämpeni vieraillemme. 🙂

Niin kaunista ja rauhallista, kesäilta parhaimmillaan. Onasia voi suositella, jos kaipaa omaa rauhaa ja silmälle ruokaa!

Kuvat taas osa lainattuja, @Paula Tuomela, @Lauri Tornberg. Kiitos!