Engine run: 0,5h
35 NM
“Sun ei tartte herätä, pärjään kyllä. Mutta mä en enää saa unta, niin lähden” kuiskasi Macki mun korvaan viideltä aamulla, käytti Skipin pissalla ja irrotti köydet. Vannotin taas, että herättää mut heti, jos tarvitsee tai edes kaipaa seuraa, ja kun vannoi tekevänsä näin, kaivauduin syvemmälle peittojen väliin ja jatkoimme Skipin kanssa molemmat unia. Nousin lopulta vasta kahdeksan maissa, kun puolet matkasta oli jo tehty! 😀 Aallot oli taas isoja, tuuli ei tänään ihan niin kovaa kuin parina edellisenä päivänä, mutta kovaa mentiin tänäänkin, mulle henkilökohtainen ennätys ruorissa, 9,1 solmua. Tänään ei myöskään palellut niin paljon koska annoin periksi ja puin keskellä heinäkuuta kerrastoa päälle ja kaivoin pipon kaapista.
Tultiin Bornholmiin ja Rønnen satamaan. Tälle saarelle oli viime vuonnakin tarkoitus tulla, mutta silloin koronarajoitukset oli sen verran kovat, että jätettiin suosiolla väliin. Ei olla vieläkään varmoja, ehdimmekö koko saarta kiertää – pitää vähän seurailla säätä, milloin tulee hyvä hetki purjehtia eteenpäin – mutta näillä tuulilla tämä oli oikein hyvä välietappi jos ei muuta. Satamaoppaan mukaan pitäisi olla paalukiinnitys, mutta yhdelle vieraslaiturille on asennettu kävelyaisat ja saatiin hyvä kävelyaisapaikka. Kahden kävelyaisan väli on niin iso, että myöhemmin päivällä otettiin väliin vielä kolmas vene, Merikarhujen eskaaderilta Saksasta tuleva suomalaisvene.
Tutustuttiin tänään Rønneen kävellen. Kauniita vanhoja taloja ja paljon ruusuja ja kukkia taas. Ihanan idyllistä! Varsinaiset nähtävyydet Bornholmissa on ilmeisesti muualla saaressa, joten mietitään jos huomenna löydämme autoa vai jätetäänkö nähtävyydet seuraavalle kerralle. Luultavammin jäämme tänne kuitenkin vielä toiseksi päiväksi sillä nyt on vähän sellainen tunne, että kaivataan pientä lepopäivää väliin.
Illalla grillattiin yhdessä uusien ruotsalaisten ystäviemme Marien ja Rolfin kanssa, Dehler 34:n omistajien, joihin tutustuttiin eilen. Oli todella mukava ilta ja jotenkin helppo jutella, vaikka ei sen kummemmin toisiamme vielä tunnettukaan. Lapsetkin viihtyivät hyvin ja kertoivat omia juttujaan. Ruoka oli hyvää ja saimme vielä jälkiruuaksikin grillattua suklaa-banaanit. Auringonlasku oli tosi kaunis, vaikka lopulta laskeutuikin aallonmurtajan taakse. Tämä oli hyvä päivä!
S/Y Galatea's Weblog 